Mainos
Mainos

Vatt: Energian verotus työn sijaan kannattaisi

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) tuoreen tutkimuksen mukaan siirtyminen työn verotuksesta energiaverotukseen kohentaisi työllisyyttä jonkin verran. Talouspoliittisessa keskustelussa on jo pitkään pohdittu, voidaanko työn verotusta keventämällä edistää työllisyyttä. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen alentaminen on yksi mahdollisuus pienentää kokonaistyövoimakustannuksia.

Jos maksuja alennetaan, valtion kassaan tulee lovi, joka on täytettävä muilla keinoin. Tuloverot ja kulutusverotus ovat Suomessa jo ennestään korkealla, joten niiden korottaminen tuskin tulee kyseeseen. Yhtenä vaihtoehtona onkin pidetty energiaverojen korotuksia.

Esimerkiksi Euroopan komissio on verotusta koskevissa suosituksissaan kehottanut siirtymään työn verotuksesta energian verotukseen. Komissio uskoo, että näin sekä työllisyys että ympäristön laatu kohenisivat.

Vattin erikoistutkijan Pekka Tossavaisen tutkimuksessa "Panosverot ja toimialoittainen työllisyys" työantajan maksujen vähentämisen ja energiaverojen lisäyksen vaikutuksia työllisyyteen tarkasteltiin toimialatasolla. Tutkimuksen lähtöoletuksena on, että julkisen sektorin verotulot säilyvät ennallaan.

Työnantajien maksut alas

Tutkimuksen mukaan työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alennus parantaa työllisyyttä. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole kovin suuria, jos alennukset ovat pieniä. Esimerkiksi yhden prosenttiyksikön alennus maksuissa parantaisi työllisyyttä vajaalla 6000 henkilöllä.

Jos sosiaalimaksuja alennettaisiin toimialoittain vastaavasti tasasuuruisesti viidellä prosenttiyksiköllä, vaikutukset olisivat jo tuntuvammat. Koko kansantaloudessa työllisyys parantuisi 30000 henkilöllä.

Viiden prosenttiyksikön alennus työnantajan sosiaalimaksuissa synnyttäisi valtion kassaan kuitenkin 8 miljardin markan loven, jonka paikkaaminen energiaveron korotuksilla merkitsisi energiapanosten hintoihin 15 prosentin korotuksia. Energiaveron korotus puolestaan heikentäisi osaltaan työllisyyttä, joten lopullinen työllisyyden nettoparannus olisi laskelmien mukaan noin 18000 henkeä. Työllisyys paranisi hieman muita aloja enemmän matalapalkka-aloja sisältävällä palvelusektorilla.
-Esimerkiksi toimialan yleinen työllisyystilanne vaikuttaa siihen, miten voimakas vaikutus työnantajan maksujen alentamisella on, Tossavainen kertoo.

Tutkimus pohjautuu noin 20 vuoden mittaiseen aineistoon, jonka tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 1993. Tuolloin työnantajien sosiaalimaksut olivat yksityisellä sektorilla noin 23-30 prosenttia palkkakustannuksista. Maksut vaihtelevat toimialoittain. Tossavainen keskittyi tarkastelemaan tutkimuksessa veroreformin työllisyysvaikutuksia. Energiaverojen määräytymiseen vaikuttavat luonnollisesti myös muut näkökulmat, kuten Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky ja ympäristö. Tarkempi kannanotto näihin tekijöihin tekijöihin vaatisi Tossavaisen mukaan lisätutkimuksia.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme