Mainos
Mainos

13.2. Särmän arviot

Musica Nova - nykymusiikki tutuksi

Musica Nova tietää, että ensimmäisen nykymusiikkiannoksen pitää olla mieto ja ilmainen, tärkeintä on koukuttaa. Siksi festivaali alkoi ilmaistapahtumilla.

Kun lapsiperheet tulvivat nauttimaan Basaari-tapahtumasta, elitismi unohtui ja Musiikkitalon aulat heräsivät henkiin. Tarvittiin taitavia kansanmusiikki- ja tanssiopiskelijoita ja yleisölle mahdollisuus liikkua eikä vain istua. Ei se Basaari tosin nykymusiikkia ollut, ja ote herpaantui, kun Johan Tallgren kömpelösti esitteli eksoottisia soittimia.

Vahvempia aineita jaettiin kulttuurikeskus Caisassa. Sami Klemolan ja Petri Kumelan Zero Friction VIPissä kitararivistöstä piiskattiin melua muun muassa sähkötuulettimilla. Hilpeä, näyttävä ja taiten dramatisoitu kokonaisuus sai täyden salin hyvälle tuulelle - myös ne kaivatut uudet nykymusiikkinaamat.

Ihme kyllä ilmaisuus siis luo lisäarvoa, etenkin Musica Novan kaltaiselle epäkaupalliselle musiikille.

Kare Eskola

Tähdet: ****

Omerta: City of Gangsters

Omerta: City of Gangsters on peli joka yhdistää taktisen taistelun gangsteri-imperiumin hallintaan. Kiinnostavasta aihepiiristä ja kovista lupauksista huolimatta mennään metsään. Ja pahasti. Paperilla hyviltä kuulostavat ideat on onnistuttu yksi toisensa jälkeen pilaamaan puutteellisella toteutuksella.

Suurin ongelma on se, ettei varsinaista rikollisimperiumia pääse kunnolla hallitsemaan. Atlantic Cityn valloitus sujuu kaupunginosa kerrallaan. Tämän vuoksi aiemmissa kartoissa tehdyillä päätöksillä ja hankinnoilla ei pelissä ole merkitystä. Erimielisyyksien ratkaisuun käytettävä vuoropohjainen taistelu on tylsää, eikä palkitse pelaajaa juuri millään tavalla.

Omerta: City of Gangsters on klassinen esimerkki epäonnistumisesta. Lupaavaa asetelmaa ei hyödynnetä lainkaan, ja kaikesta haisee laiskuus. Värikkäät henkilöhahmot ja aiheeseen sopiva musiikki eivät näin hataralla pohjalla olevaa peliä pelasta.

Tero Lehtiniemi

Tähdet: *

TTT: Harhaoppinen

Richard Bean on brittikomedian uusi suosikki. Tampereen Työväen Teatteri esittää Beanin näytelmän Harhaoppinen. Sen ohjannut Snoopi Sirén.

Näytelmän henkilöitä yhdistää ilmastonmuutos. Tarkastelun kohteena on ihmisten toiminnan etiikka: pyhittääkö tarkoitus keinot ja onko aina totta se, mistä suurin osa ihmisistä on yhtä mieltä?

Näitä kysymyksiä havainnollistavat kaksi hörhöä tutkijaa ja kaksi angstista nuorta, jotka Työviksen miehitys näyttelee onnistuneesti karikatyyreiksi. Tutkijoiden arvot punnitaan markkinavetoiseksi muuttuneessa yliopistossa, jossa rehelliset ja toivotut tutkimustulokset kilpailevat keskenään. Kisassa sarkasmi kukkii. Nuoruuden ehdottomuus puolestaan testaa, kuinka pieneksi hiilijalanjäljen voi kutistaa ja vielä pysyä hengissä.

Lopulta ilmastonmuutosdebatin alta kuoriutuu esiin puhdas ja aika hampaaton romanttinen komedia, joten ei hätää. Ihmissuku ainakin näyttää jatkuvan.

Outi Lahtinen

Tähdet: ***

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme