Mainos
Mainos

16.1. Särmän arviot

Paavo Heininen 75 vuotta. Radion sinfoniaorkesteri

Kuulijat ovat kammonneet säveltäjä Paavo Heinisen modernismia vuosikymmenet - turhaan. Heinisen 75-vuotiskonsertin avaus Kaukametsä sisälsi kaikkea mitä kauniin musiikin kuuluukin: mehukkaita sointeja, yhtenäisyyttä ja huippukohtia. Mutta duuria ja mollia se ei sisältänyt.

Juhlan kunniaksi Heinistä kuultiin liikaa, vaikka hänen teostensa välissä sali tuuletettiin Honeggerin sinfonialla. Kuitenkin Kaukametsä ja päätösteos Musta kehtolaulu olivat vain osa suurta, ylen korkealentoiseksi hautunutta tulevaa oratoriota. Mustassa kehtolaulussa Heininen turhaan höysti Helvi Hämäläisen runoutta käsiohjelmatekstin merkitysviidakolla ja isoilla oopperaäänillä. Pelkät runot, sävykäs orkesteri ja kuoro olisivat riittäneet, sen osoitti teoksen unenomainen ja tunteikas päätös.

Anna-Maria Helsingin johtama RSO hallitsi Heinisensä, mutta kuoro ja solistit joutuivat välillä kykyjensä rajoille, jolloin musiikin luontevuus kärsi. Sellaisesta nykymusiikkikammo osaksi johtuu, ja onneksi sellainen alkaa olla historiaa.

Kare Eskola

Tähdet: ***

Oulun Kaupunginteatteri: Kauppamatkustajan kuolema

Oulun Kaupunginteatterissa ensi-iltansa saanut Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolema osuu tähän aikaan kipeän hyvin. Näemme ihmisen, joka on kiinnittänyt koko elämänsä unelmaan menestyksestä. Nyt - loppuun kuluneena - hän on muuttunut häiriötekijäksi työelämässä. Sellainen on Risto Tuorilan näyttelemä Willy Loman.

Kuten suurten tragedioiden sankarit, Willy on myös tehnyt kohtalokkaan rikoksen. Hän on kasvattanut poikansa uskomaan ystävien, menestyksen ja vaikutusvallan kolmiyhteyteen. Tärkeintä on olla tykätty. Sekin osuu tähän aikaan. Entä jos ei olekaan?

Paavo Westerbergin ohjaus zoomaa perheen keskinäiseen dynamiikkaan, jossa kilpailuyhteiskunta tiivistyy. Lavastus korostaa suurkaupungin ahtauden ja avaran maalaismaiseman vastakkainasettelua.

Näytelmä tarjoaa näyttelijöille kiitollisia haasteita. On suuria tunteita, ajatuksia ja aavistuksia. Koko Oulun kaarti tekee rooleissaan vaikuttavaa työtä.

Outi Lahtinen

Tähdet: ****

Leena Luostarinen: Tiikerinpiirtäjä

Jos hetkittäin tuntuu, että nykytaide ratisee kuivuutta ja kitisee asiaa, niin tässä on mehevä vaihtoehto: Leena Luostarisen maalausten takautuva näyttely Helsingin Taidehallissa.

Luostarinen on tullut kuuluisaksi tiikeriaiheista ja muista kissaeläimistä, mutta ne muodostavat vain osan taiteilijan tuotantoa. Luostarisen maalaukset hehkuvat milloin Egyptin, milloin Intian ja Kiinan väriä, valoa ja varjoa samalla kun niiden kuva-aiheet tarttuvat orientin taiteen koristeellisiin muotoihin. Niillä on kuitenkin vain osarooli, sillä Luostarinen maalaa mestarillisin vedoin värikenttiä, joiden lumo on vastustamaton.

Taiteilijaa voi perustellusti kutsua romantikoksi, mutta tähän määritelmään ei sisälly sanan luomaa erheellistä pinnallisuuden vivahdetta. Luostarisen taiteessa on sekä vahvaa tunnetta että leikkivää älyä. Melko kummallinen onkin katsoja, joka ei tässä näyttelyssä käänny romantikoksi.

Markku Valkonen

Tähdet: ****

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme