Mainos
Mainos

17.3. Konginkankaan uhri tuuliajolla

Konginkankaalla tapahtuneesta Suomen historian tuhoisimmasta tieliikenneonnettomuudesta on 19. maaliskuuta kulunut kuusi vuotta. Turmassa kuoli 23 ihmistä ja 14 loukkaantui, kun luisuun lähtenyt raskaassa paperirullalastissa ollut rekan perävaunu törmäsi laskettululomalaisia kuljettaneeseen bussiin.

Suurin osa kuolleista ja loukkaantuneista oli alle kolmekymppisiä. Törmäyksen voimaa on verrattu tilanteeseen, jossa bussi pudotettaisiin kymmenennestä kerroksesta suoraan asvalttiin. Tällaisesta ei kenenkään uskoisi selviävän hengissä. Monet bussin takaosassa istuneista kuitenkin selvisivät, mutta pahoin loukkaantuneina.

Aivovamma vei työkyvyn

Useiden luunmurtumien ja ruhjeiden lisäksi monet saivat kovan törmäyksen aiheuttaman aivovamman, jota ei heti tutkittu ja havaittu, mutta josta on seurannut työkyvyn menetys.

Konginkankaan turmasta selvinneiden tuskaa on lisännyt näihin päiviin asti jatkunut taistelu vakuutuskorvauksista ja kuntoutuksesta.

Heti onnettomuuden tapahduttua loukkaantuneille luvattiin kaikki mahdollinen tuki, mutta pian tilanne muuttui. Uhrit ovat joutuneet päätös- ja valituskierteeseen, joka voi jatkua vielä pitkään, ennenkuin asiasta voi käynnistää edes oikeusprosessia. Pääsyynä ovat erimielisyydet turmassa saadun aivovamman vakavuusasteesta. Vakuutusyhtiön lääkäreiden ja uhrien vammat tutkineiden asiantuntijalääkäreiden näkemykset poikkeavat suuresti toisistaan.

Aivovammaa on vaikea havaita, koska se ei useinkaan näy päälle päin, eikä aivovamman saanutkaan osaa itse sitä epäillä. Päällimmäinen oire, aivojen nopea väsyminen kuitenkin estää usein työelämässä jatkamisen. Nuorelle aktiiviselle ihmiselle se on kova paikka.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme