Mainos
Mainos

2.2. Kapellimestari Hannu Lintu nousukiidossa

Orkesteriharjoitukset, ohjelmistosuunnittelua, kiropraktikolla käynti ja frakin silitystä. Kaikkea tätä sisältyy Tampere Filharmonian ylikapellimestarin Hannu Linnun kiireiseen työpäivään.

43-vuotias Lintu on vahvassa nousukiidossa ja tekee näyttävää kansainvälistä uraa.Tuoreista tulkinnoistaan kiitetty Lintu valittiin joulukuussa jatkamaan Sakari Oramon työtä Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestarina syksyllä 2013.

45 minuuttia -ohjelma kävi tutkimusmatkalla Tampereella kun orkesterilla oli työn alla Gustav Holstin Planeetat-sinfonia.

- Holst sekoitti tähän teokseen astrologiaa ja astronomiaa. Tässä on aika paljon planeettoihin liittyvää mystiikkaa ja ensimmäisen maailmansodan vaikutus kuuluu myös selvästi. Uhkaavia marssirytmejä on sen verran paljon", sanoo Lintu työhuoneessaan Tampere-talossa, kun hän tutkii Holstin Planeetat-partituuria. Sitten on aika kiiruhtaa orkesteriharjoituksiin.

- Mulla on sellainen käsitys että olin yhdeksänvuotias, kun mut vietiin katsomaan Verdin Don Carlosta, jota johti silloin Leif Segerstam. Mä seurasin koko ajan, kun Leif taikoi orkesterimontussa. Ajattelin, että tossa on ihminen, jolla on juttu näpeissä. Se jäi kytemään päähän ja mulla on sellanen käsitys, että alitajuisesti se mitä olen tehnyt tuon kokemuksen jälkeen, on mennyt kohti sitä, Lintu kertoo päätymisestään kapellimestariksi.

Ennenkuulematon esiin

Harjoituksissa Lintu on määrätietoinen, tarkka ja vaativa.

- Haluan, että siellä on yksityiskohtia, jotka ovat siellä partituurissa, mutta joita ei ole koskaan kuultu. Se on ehkä se mun maniani. Mulla on hirveä tarve löytää asioita, että katsos, tätä ei ole koskaan kuultu, kuvailee Lintu tapaansa lähestyä sävellyksiä.

Häntä on kiitelty tuoreista tulkinnoista ja siitä, että Tampere Filharmonian soiton taso on noussut huimaa vauhtia. Linnun lyöntitekniikka on hyvin fyysinen, hän käyttää laajoja liikkeitä ja hypähtelee välillä musiikin iskukohdissa.

- Mulla on ollut alusta lähtien halu liikkua musiikin mukana, koska näillä raajoilla ei ainakaan tanssijaksi ruveta. Musiikin välittäminen liikkeellä on mulle hirveän tärkeää. Myös ohjelmisto yhtä lailla on ollut mulle sellainen ponnin, että haluan tehdä tätä kapellimestarin työtä, sanoo Lintu.

Hannu Lintu tekee myös kansainvälistä uraa ja matkaviikkoja kertyy kolmisenkymmentä vuodessa ympäri maailmaa. On vain ajan kysymys, milloin Lintu tekee sopimuksen ulkomaisen orkesterin kanssa tiiviimmästä yhteistyöstä.

Orkesterin johtaminen rasittaa selkää

Mutta ei huippukapellimestarinkaan työ ole aina niin hohdokasta kuin luulisi. Lintukin lähtee välillä käymään kiropraktikolla ehkäistäkseen suuremmat krempat selässä.

- Lähes kaikille kapellimestareille kehittyy jonkinlainen selkäongelma. Sen verran tämä työ käy selän päälle, Lintu toteaa. Käynnin jälkeen niska ja kädet liikkuvat niinkuin pitääkin.

Hyvää ja huonoa palautetta tulee herkästi kriittisiltä orkesterimuusikoilta.

-Varsinkin uran alkuaikoina palaute saattoi olla murskaavaa, varsinkin baarissa konsertin jälkeen. Joku sanoi, että olet paska tai sitten analyyttisemmin arvosteli käsien liikkeitä.

- Mutta meillä se ei vie töitä, eli kutsutaan uudestaan. Olit huono, mutta tuletko takaisin ensi vuonna, voidaan kysyä. Tämä on pähkinänkuoressa se juttu. Ruotsissa todetaan, että olit huono, et tule koskaan takaisin, sanoo Lintu virne suupielessä.

Ennen konserttia Lintu silittää jo viimeisiä vetelevän frakkinsa. Kovassa käytössä frakki kestää vain vuoden - pari. Kiiruhtaminen lavalle ja Planeetat-sinfonian marssirytmit alkavat voimistua.

- Jos yleisö kokee tietämättään saman inspiraation, minkä säveltäjä on kokenut säveltäessään, silloin esitys on jollain tavoin onnistunut niinkuin pitää, kiteyttää Lintu.

Katso Pekka Niemiahon juttu:

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme