Mainos
Mainos

2.2. Maanostokielto säikäytti poliitikot

Venäläisten vuoden alussa ulkomaalaisille julistama maanostokielto yllätti laajuudellaan suomalaiset politikot ja virkamiehet. Kielto koskee raja-alueita, joiden laajuus on syvimmillään jopa parisataa kilometriä. Muuallakin Venäjällä ostaminen on riski, koska hankitun maa-alueen rekisteröinti on kyseenalaista.

Suomalaispoliitikot ovat pitkään olleet suureen ääneen vaatimassa vastavuoroista kaupantekoa. Kun venäläiset saavat ostaa maata täältä, pitäisi suomalaistenkin saada ostaa sieltä.

Presidentti Dmitri Medvedevin tammikuun yhdeksäntenä päivänä antama ukaasi iskeytyi kuin märkä rätti vasten näiden vastavuoroisuuspuhetta ylläpitäneiden päättäjien kasvoja. Kielto tuli pyhäpäivänä, keskellä venäläisten tärkeintä lomakautta.

- Se tuli puskasta. Olihan se aika omituista, kun meidän maiden väliset suhteet ovat erittäin hyvät, niin sitten tällaisen asian ulkoministeri lukee lehdestä. Ei se nyt kovin hyvältä kuulosta, valittelee eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen.

Salolaisen mukaan hallitus on lähtenyt siitä, että vastavuoroisuusteeman pitäminen esillä saa venäläiset jossain vaiheessa ilmoittamaan neuvottelujen alkamisesta. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

- Tässä mielessä voi sanoa, että Suomi ja EU yllätettiin housut kintuissa, Salolainen harmittelee.

Suomessa kauppa käy

Suomessa maakauppoja tehdään venäläisten kanssa yhä entiseen malliin. Maanmittauslaitoksen mukaan venäläisten yksityishenkilöiden omistuksessa on Suomessa jo noin viitisentuhatta kesämökki- ja asuinkiinteistöä tontteineen. Myytyjen maa-alueiden koko vaihtelee muutamasta tuhannesta neliöstä muutamiin satoihin hehtaareihin.

Yksityishenkilöiden tekemien kauppojen lisäksi laajoja maa-alueita ovat hankkineet venäläisten nimiin rekisteröidyt yhtiöt sekä yhtiöt, joiden omistus on tiettävästi Venäjällä. Näiden maakauppojen todellista lukumäärää ja kokonaispinta-alaa suomalaisviranomaiset eivät osaa kertoa.

Suomi päätti poistaa kaikki ulkomaalaisten kiinteistönhankintaa koskevat rajoitukset EU:n liittymisneuvottelujen yhteydessä 90-luvun alussa. Esko Ahon hallituksen tekemä linjaus tuli täytäntöön vuonna 1999, kun presidentti Martti Ahtisaari vahvisti allekirjoituksellaan Ahon hallituksen petaaman ja uuden eduskunnan hyväksymän lain.

- Se oli ihan läpihuutojuttu tuossa vaiheessa. En muista, että asiasta olisi keskusteltu lainkaan, mentiin vain vähimmän vaivan periaatteella, muistelee lakiesityksen ympäristöministerinä allekirjoittanut, nykyinen vihreiden europarlamentaarikko Satu Hassi.

- Silloin kukaan ei arvannut, missä laajuudessa nimenomaan venäläisten kiinteistöostot Suomessa tulisivat tapahtumaan, Hassi muistelee.

Katso Tuula Malinin juttu:

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme