Mainos
Mainos

21.10. Aateliston jännittävät tarinat

Äskettäin tuli kuluneeksi kaksisataa vuotta siitä, kun Venäjän keisari tunnusti Suomen aateliston itsenäisen olemassaolon. Ruotsin vallan aikana Suomen aateliset olivat osa Ruotsin aatelistoa.

Suomen aatelistossa on ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista, eikä aatelisarvoista yleensä tehdä numeroa. Suomen aateliin kuuluu noin kuusituhatta henkilöä, joista neljätuhatta asuu täällä.

Yli puolet Suomen alunperin kolmesta ja puolesta sadasta aatelissuvusta on sammunut. Syynä on se, että aatelisarvo periytyy vain suvun miespuolisten jäsenten mukaan.

Ruotsin kuninkaan ja Venäjän keisarin aateloimia

Ruotsin vallan aikana aateloitiin varsinkin ansioituneita upseereita.

Autonomian aikana Venäjän keisari myönsi aatelisarvoja myös ansioituneille virka- ja tiedemiehille. Viimeinen aatelointi Suomessa tapahtui vuonna 1912.

Suomen aatelisto lopetti itse erikoisasemansa maan poliittisen vallan huipulla sata vuotta sitten, kun se äänesti sääty-yhteiskunnan lopettamisen puolesta. Tilalle tuli nykyinen yksikamarinen eduskunta. Aateliset olivat olleet siihen saakka maan korkeinta valtaa käyttävä sääty pappissäädyn, porvariston ja talonpoikaissäädyn yläpuolella.

Suomen aateliset äänestivät myös yksimielisesti naisten äänioikeuden puolesta vuonna 1906, jolloin Suomen naiset saivat äänioikeuden kolmansina maailmassa ja ensimmäisinä Euroopassa.

Paljon Suomen aatelin historiasta on hämärän peitossa, mutta nyt sitä on alettu tutkia tarkemmin osana Suomen akatemian Valtarakenteiden synty Suomessa -tutkimusohjelmaa.

Varakkuus ja aatelisarvo eivät Suomen aatelistossa ole kulkeneet käsi kädessä. Esimerkiksi sukukartanot on ostettu aatelisarvon saamisen jälkeen, ja sittemmin usein menetetty. Harva aateliskartano Suomessa on enää suvun omistuksessa.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme