Mainos
Mainos

21.11. Tehy-kriisin jäljet

45 minuuttia pureutuu Suomen lähihistorian kovimpaan työtaistelu-uhkaan ja kysyy minkälaiset jäljet se maahamme jätti.

Onko oikein, että syksyn isoimmat korotusprosentit saavutettiin potilaiden henkeä ja terveyttä uhkaamalla? Miten hyvän korotuksen Tehy lopulta sai muihin kunta-alan palkansaajiin verrattuna?

Sopimuksen synnyttyä on puhuttu tehostamisesta: mitä vähemmän hoitajia, sitä enemmän palkankorotusta - niinkö?

Eikö hoitavien käsien lukumäärällä enää olekaan merkitystä?

Entä millä mielin suuret SAK-laiset liitot lähtevät kohti talvea, kun hoitoala on asettanut kovat pohjatavoitteet?

45 minuuttia -ohjelman studiovieraat, OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi ja Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen moittivat Tehyn toimintaa. Joidenkin puheenvuorojen mukaan nyt oltiin vaarallisella tiellä.

-Keskusjärjestöjen on välittömästi aloitettava keskustelut työtaistelujen pelisäännöistä, niitä ei tässä yhteydessä noudatettu. Jos liian suuria palkankorotuksia vaaditaan, se johtaa hintojen nousuun ja sitä kautta ne menevät inflaation ja verotuksen kautta hukkaan, opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Kangasniemi sanoo.

-Tehyn työtaistelu oli poikeuksellinen. Tässä tilanteessa hallituksen toimenpiteet olivat oikeat, toteaa Kietäväinen viitaten poikkeuslakiin.

-Potilasmaksujen korotus on ollut suunnitelmissa jo paljon ennen tätä kiistaa.

Liian kovat painostuskeinot?

Työtaistelun aikana ja sen jälkeen Tehyä on moitittu muun muassa pääministeri Vanhasen suulla liian kovista keinoista.

-Joukkoirtisanoutuminen valittiin keinoksi, koska vuosien ja vuosien neuvottelut eivätkä lakot olleet johtaneet mihinkään, sanoo Auroran sairaalan apulaisosastonhoitaja Mira Reijonen.

-Toivottavasti alalle tulee nyt uusia opiskelijoita, jotka myös pysyvät töissä.

-Työtaistelussa käytiin sellaisella rajalla, jolle ei pitäisi joutua, toteaa HUS-kuntayhtymän toimitusjohtaja Kari Nenonen.

Kuopion yliopiston professori Juha Kinnunen huomauttaa, että terveydenhoidon tehostamistoimet tulisi aloittaa rakenteellisilla uudistuksilla. Hänen mukaansa on hajasijoitettu liikaa.

-Toinen avainkysymys on terveydenhoitoyksiköiden yhteistoiminta, se miten potilaat liikkuvat yksiköiden välillä.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme