Mainos
Mainos

23.10 Sotakirjat vetävät lukijoita

Sota tarjoaa niin ylivoimaista draamaa, ettei muista aiheista ole sille haastajiksi. Kun kerrotaan, kuinka nuorille ihmisille tapahtuu lyhyessä ajassa järisyttäviä asioita, sen rinnalla hyvinvointiyhteiskunnan synty tai 1800-luvun sahatalous eivät vaikuta vetovoimaisilta. Arkistojen uumenista löytyy myös jatkuvasti uutta tietoa, mikä antaa tilaa uusille sotahistorian tulkinnoille. Sotakirjoja suosivatkin Suomessa kaikki kustantajat.

Suuret ikäluokat olivat hyvin sodanvastaisia. Mutta heidän vanhempiensa sotakokemukset ovat alkaneet kiinnostaa. Sodan käsittely tuleekin usein viipeellä, nuorempien sukupolvien tarkastelemana.

Historioitsija Teemu Keskisarja kuljettaa lukijan sisällissodan ajan Viipuriin, keskelle Suomen historian suurinta joukkoteloitusta. 29. huhtikuuta 1918 riikinruotsalaiset upseerit tappoivat kaksisataa venäläistä, joista suurin osa oli siviilejä. Keskisarja sanoo, että sanaa rotuvaino voidaan hyvin käyttää puhuttaessa näistä Viipurin tapahtumista, sillä venäläiset valikoitiin teloitettaviksi juuri rodun perusteella.

Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen tarkastelee Venäjän-pelon historiaa, ryssävihaa eri maissa. Venäjällä on väitetty, että länsi käy jatkuvaa informaatiosotaa Venäjää vastaan, mikä saa Venäjän vastaamaan samalla mitalla. Vihavaisen mukaan länsimaiden kuva Venäjästä on uhkaava, vaikka todellisuudessa mitään vakavaa ei olisikaan ilmassa.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme