Mainos
Mainos

23.2. Hoitoväen valvontarekisteristä torso

Sosiaali- ja terveydenhuollon lupa- ja valvontavirasto Valvira avasi viime syksynä valelääkärikohun innoittamana julkisen Terhikki-rekisterin. Sen luvattiin tarjoavan potilaille tärkeää tietoa hoivatyön ammattihenkilöistä potilasturvallisuuden lisäämiseksi.

Rekisteristä löytyvät 380 000 terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot, mutta mitä olennaista internetistä löytyvä, massiivinen rekisteri todella kertoo, mitä jättää kertomatta?

Rekisteri perustuu 90-luvun alussa perustettuun, yksinomaan viranomaiskäytössä olleeseen ei-julkiseen Terhikki-rekisteriin. Potilaiden saataville on toimitettu emotietokannasta vain pieni osa informaatiosta, pääosa kurinpitotoimista on yhä edelleen potilaiden ulottumattomissa.

Tarkat tiedot puuttuvat

Terhikki paljastaa ammattioikeuksien rajoitukset, mutta tarkemmat tiedot sanktion syistä on kysyttävä tapauskohtaisesti suoraan valvovalta viranomaiselta joko puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse.

Valviran antamat kirjalliset varoitukset ja huomautukset ovat yksinomaan viranomaisten tiedossa, niistä julkinen palvelu ei kerro mitään. Terhikistä on niin ikään turha hakea vihjetietoa toistuvista hoitovirheistä tai vahingoista. Julkisesti saatavilla oleva palvelu ei kerro myöskään ajantasaista tietoa hoivatyötä tekevien päihde- ja mielenterveysongelmista saati rikostuomioista.

- Vaikka ongelmia olisikin, niin tilanne saattaa näyttää ulospäin moitteettomalta, koska Terhikki ei ole työkykyrekisteri eivätkä keskeneräiset asiat ole julkisia. Meillä on tälläkin hetkellä pöydällä tutkinnassa runsaat parisataa tapausta, joiden osalta turvaamistoimet ovat vireillä, mutta rekisterissä kaikki näyttää olevan kunnossa. Esimerkiksi hoitohenkilöstön vakaviin päihdeongelmiin liittyvät ilmoitukset ovat liki kymmenkertaistuneet vajaassa viidessä vuodessa, selvittää ylilääkäri Markus Henriksson Valviran valvontaosastolta.

Henrikssonin mukaan valvonta tulee vääjäämättä perässä. Ammattioikeuksien rajoittaminen tai poistaminen on pitkä prosessi ja sen aikana ongelmista kärsivät henkilöt voivat tehdä töitä normaaliin tapaan.

- Tapaukset ovat monimutkaisia ja usein niiden käsittelyyn saattaa kulua aikaa reilusti yli vuosikin. Se on ikävää, koska saattaa olla, että henkilöt pääsevät tuona aikana kulkemaan työpaikasta toiseen ilman, että heitä kyetään pysäyttämään, myöntää ylilääkäri Henriksson.

Samaan aikaan kun JulkiTerhikki jättää kertomatta potilasturvallisuuden kannalta olennaista informaatiota hoivatyön tekijöiden toiminnasta, se vihjailee ongelmista silloin, kun niitä ei todellisuudessa ole olemassakaan.

Monet lääkärit kokevat leimautuneensa syyttä, kun nimen perään rävähtää rekisteristä tieto työskentelyoikeudesta yksinomaan johdon ja valvonnan alla. Toisin kuin luulisi, kaneetti ei kerro päihde- tai mielenterveysongelmista, rikostuomioista tai reseptien kirjoittamiseen liittyvistä epäselvyyksistä, vaan terveyskeskusharjoittelun puuttumisesta. Terhikki puhdistaa suunsa vasta silloin, kun lääkäri on saanut kaksoislaillistuksen eli yhdeksän kuukauden pituisen terveyskeskusharjoittelunsa suoritetuksi.

Katso Tuula Malinin juttu

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme