Mainos
Mainos

23.3. Ohjaaja näyttää maailman lasten silmin

Elokuvaohjaaja Zaida Bergroth halusi alun perin kuvaajaksi, koska hän kuvitteli kuvaajan loihtivan itsenäisesti elokuvien ihmeelliset maailmat. Vuosi Prahan elokuvakoulussa sytytti innon näyttelijöiden kanssa työskentelyyn ja omien tarinoiden kirjoittamiseen.

Hyvä poika -elokuva sai alkunsa siitä, kun Bergroth kohtasi erittäin aggressiivisen pojan ja tämän isän. Isä kannusti pojan vihamielistä käytöstä, mikä sai Bergrothin miettimään, mitä isä-poika -suhteen taustalla oikein on. Häntä alkoi kiehtoa se, miten hyvät tarkoitukset ja rakkaus saattavat kenenkään huomaamatta muuttua vaarallisiksi ja tuhoisiksi.

Bergroth on molemmissa pitkissä draamaelokuvissaan, Skavabölen pojissa ja Hyvässä pojassa, katsellut aikuisten absurdia maailmaa lasten silmin. Hänen mielestään ohjaajan tehtävä on antaa lapsinäyttelijöille tunne turvasta, jotta he uskaltavat heittäytyä leikkeihin. Elokuvan onnistuminen on aina paljolti kiinni juuri oikeasta roolituksesta.

Vaikka tuottaja on elokuvanteossa rahakirstun vartija, myös ohjaajan täytyy olla tietoinen rahasta, sillä raha on yhtä kuin käytettävissä oleva aika. Elokuva-alan suosiman kohderyhmäajattelun Bergroth sen sijaan kokee itselleen aivan mahdottomaksi. Hän ei osaa eikä halua sysätä syrjään mieltymyksiään ja intohimojaan voidakseen miellyttää jotain mystistä kohderyhmää.

Elokuva-ala naisistuu koko ajan. Esimerkiksi Saara Cantell, Saara Saarela, Marja Pyykkö, PirjoHonkasalo, Mari Rantasila, Kaija Juurikkala ja Johanna Vuoksenmaa tekevät jatkuvasti töitä elokuvissa ja televisiossa. Teatterissakin vaikuttaa uusi naisohjaajien sukupolvi. Mutta Zaida Bergroth ei ole koskaan ymmärtänyt taiteilijoiden sukupuolesta käytävää keskustelua. Hän toivookin, että keskustelu aiheesta voitaisiin pian unohtaa kokonaan.

Katso Minna Karilan juttu:

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme