Mainos
Mainos

28.11. Naisista tasa-arvoisia rauhanturvaajia

Suomalaiset naiset ovat palvelleet rauhanturvaajina kymmenen vuotta. Heitä on yhteensä kolme sataa. Ensimmäiset suuntasivat Etelä-Libanoniin joulukuussa 1991.

Nykyään rauhanturvatehtäviin astuvat naiset ja miehet saavat saman koulutuksen, mikä takaa tasa-arvon. Alussa oli toisin. Kymmenen vuotta sitten naiset eivät saaneet sotilaskoulutusta.

Tuolloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn muistelee: -Kyllähän siinä oli valtava rumba koko tämän tilanteen ympärillä ja paljon ikävää joutui kuulemaan. Että ahaa, nyt se Rehn ajaa tyttöjä sinne rauhanturvaajien patjoiksi ja vaikka mitä.

Golanilla palvellut Tarja Raappana kertoo, että osalla miehistä oli asennevaikeuksia. He kokivat, että naiset pääsivät paljon helpommalla.

Everstiluutnantti Kari Sainio pääesikunnasta purkaa mennyttä: -Silloin naisia ei voinut käyttää kaikkiin niihin tehtäviin, mihin miehiä käytettiin. Se saattoi vaikuttaa miesten asenteisiin.

Raappana muistuttaa, että tehtävät eivät aina olleet mielekkäitä: -Vaikka olin tottunut työskentelemään miesvaltaisessa organisaatiossa, ja vaikka ne tehtävät eivät aina olleet järkeviä, tein ne mukisematta. Opin sietämään ja tekemään ne ajattelematta.

Naisten puutteelliset sotilastaidot aiheuttivat sen, ettei heidän muutakaan ammatillista osaamistaan aina arvostettu. Tilanne kärjistyi 90-luvun puolivälissä Makedoniassa, kun osa pataljoonan miehistä vastusti jyrkästi naisten työskentelyä rauhanturvaajina.

Kiusanteko, härnääminen ja halveksunta huipentuivat uudenlaisen ryhmän perustamiseen. Sen tunnuslauseena oli: Naiset painukoot vittuun yk-joukoista.

-Näyttää siltä, että näin on tapahtunut, myöntää everstiluutnantti Soinio. -Siellä ei tarvitse olla joukossa kuin yksi provokaattori, joka saa osan mukaan, niin se voi johtaa vaikka minkälaisiin järjettömyyksiin, typeriin t-paitoihin tai muuhun. Mutta se on ehdottomasti väärin ja hajottaa sen porukan sisältä päin. On esimiesten vika, että näin on päässyt tapahtumaan.

Myös Työterveyslaitoksen tutkija Kaisa Kauppinen viittaa johtamiseen: -Ylipäätänsä se on johtamiskysymys, miten erilaisuus pystytään käyttämään hyväksi. Tämän tyyppisiä ilmiöitä syntyy, kun ongelma muhii, eikä sitä puhuta ulos.

Nykyään rauhanturvaajanainen selviytyy tehtävistään tasaveroisena miesten rinnalla. Varusmieskoulutuksen myötä naisia voidaan sijoittaa eri tehtäviin samoin perustein kuin miehiä.

Kosovossa naisia palvelee tätä nykyä mm. jalkaväkisotilaina partioimassa, ryhmänjohtajina, upseeritehtävissä, esikunnassa, lääkinnässä ja huollossa, kertoo pataljoonaa vuonna 2000 komentanut eversti Arto Räty.

Porin Prikaatissa rauhanturvakoulutuksessa palveleva Sampo Harju kuvaa suhdettaan naiskollegoihin: -Aluksi oli vähän omia epäilyjä, mutta kyllä nämä kymmenen kuukautta ovat osoittaneet, että tullaan toimeen keskenämme sekä naiset että miehet. Ja kyllä naiset pystyy aika hyvin siihen mihin miehetkin, tuolla metsässä mennään vieri vieressä.

Rauhanturvakoulutuksessa oleva alikersantti Elina Arkio pohtii tulevaa komennusta: -Luulen, että siinä muuttuu. Tulee enemmän itsevarmuutta ja näkee maailman eri silmin. On erilainen jatkamaan Suomessa helpommissa olosuhteissa. Ei pidä varmaan mitään niin vaikeana, kun on nähnyt niin paljon kurjempaakin kohtaloa.

Lähetyksen muita aiheita 28.11.

Puolan takana kaksi miljoonaa pakolaista odottamassa pääsyä EU:n alueelle. Loppuvatko hedelmöityshoidot naimattomille naisille? Miestanssiin liittyy paljon myyttejä ja ennakkoluuloja, joista homoseksuaalisuus on voimakkain. Kabulissa itketään täsmäpommien harhaosumia.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme