Mainos
Mainos

29.9. Kulttuurielämän ravistelija

Suomen kulttuurielämää ravistelee yksi mies - vaikka ravistelu tulee hänelle itselleen kalliiksi.

Tämä mies on Raoul Grünstein. Hän on kehittänyt Suomessa aivan uuden tavan tuottaa taidetta ja tarjota kulttuurikokemuksia.

Kunnalliset kulttuurilaitokset pelkäävät haastajaa ja siihen on ehkä syytäkin, koska yksityinen kulttuurikeskus ajattelee enemmän yleisöä kuin pysyviä "virkataiteilijoita".

Tilaa uusille voimille

Grünsteinin Kulttuuritehdas Korjaamo syntyi nykyiseen muotoonsa kesällä 2008 Helsingin Töölöön tarpeesta antaa esittäytymistilaa uudelle taiteelle, tuoreille luoville voimille.

Hänen ja monen muunkin mielestä Suomen kulttuurirakenteet ovat jämähtäneet 70-luvulle. Silloinen poliittinen konsensus perusti omat vakinaiset kulttuurikeskukset, teatterit, sinfoniaorkesterit ja museoita jokaiseen keskisuureen, ellei pieneenkin kaupunkiin.

Ne toimivat valtionosuuksilla ja suorilla kuntien tuella - yhteiskunnan häiritsemättä vuosikymmenestä toiseen.

Ja hyvä niin, mutta kun kulttuurirahaa ei tule lisää, tämän piirin ulkopuolelle jäävä luova voima ei pääse tuomaan omaa modernia panostaan yhteiskunnan rakentamiseen.

Muutoksen ymmärtäminen

Suomen muuttoliike tuo väestöä ja varsinkin nuoria neljään - viiteen kasvukeskukseen, mutta kulttuurilaitokset pysyvät väestöltään ikääntyvissä ja vähäväkistyvissä maakuntakaupungeissa. Ja tekevät taidetta totuttuun tapaansa.

Grünsteinin mielestä muuttuva maailma tarvitsee uusia eväitä. Taiteen tehtävä on auttaa ihmistä ymmärtämään muutosta ja oivaltamaan jotakin itsestään ja ympäristöstään.

Korjaamon kaltaisia yksityisiä kulttuurikeskuksia on jo kahdessakymmenessäviidessä maassa Euroopassa yhteensä yli viisikymmentä. Suomeen se syntyi ehkä liian aikaisin.

Katso Merja Sundströmin juttu

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme