Mainos
Mainos

31.10. Kolmannen valtakunnan lumous

Kolmannen valtakunnan tarinan draaman kaari on täydellinen - se kulkee äärimmäisestä menestyksestä totaaliseen tuhoon. Siksi tuo historian jakso on innoittanut myös suomalaisia taiteilijoita. Historia on kuitenkin tunnettava hyvin, jotta siitä voisi tehdä päteviä tulkintoja tai osuvia parodioita.

Estetiikalla oli keskeinen rooli kansallissosialistisessa huumassa. Natsi-Saksa käytti taitavasti symmetriaa, valtavia rakennelmia ja tietoa ihmisen heikkoudesta visuaalisten elementtien edessä. Vaikka natseja voi arvostella melkein mistä hyvänsä, huonosta estetiikan tajusta heitä ei ainakaan voida syyttää.

Heidi Köngäksen romaani Dora Dora kuvaa Hitlerin varusteluministerin Albert Speerin matkaa Suomen Lappiin vuonna 1943. Matkan aikana Speer käy läpi mutkikasta suhdettaan Adolf Hitleriin.

Pete Suhosen humoristisessa esikoisromaanissa Hitlerin kylkiluu ääriliike nimeltään Sinivalkoinen veljeskunta pitää johtotähtenään Hitleriä ja kansallissosialistista aatetta. Veljeskunta lähtee jäljittämään Hitlerin jäännöksiä, koska he eivät usko tämän kuolleen bunkkeriinsa keväällä 1945, kuten historiankirjoissa väitetään.

Timo Vuorensolan kuuhun paenneista natseista kertova elokuva Iron Sky on kerännyt maailmalla jo toista miljoonaa katsojaa. Vuorensola toteaa, että natsien ideologiasta, pukeutumisesta ja käytöksestä voi repiä vaikka minkälaista huumoria, mutta heidän hirmuteoilleen ja uhreilleen ei voida nauraa.

Tekijät toteavat, että kun yhteiskunta tuottaa riittävän monia päähän potkittuja ihmisiä, he löytävät toisensa ja johtajansa. Vaikka uutta kansallissosialismin nousua ei ole odotettavissa, hirmuteot saattavat toistua samoilla tekosyillä, ainoastaan erilaisiin vaatteisiin puettuina.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme