Mainos
Mainos

9.4. Borrelioosin hoito lapsenkengissä

Joka neljäs Suomen luonnossa elävistä puutiaisista eli punkeista kantaa borreliabakteeria.

Borreliaa eli borrelioosia kantavia punkkeja esiintyy kaikkialla Suomessa. Eniten niitä on kuitenkin Etelä-Suomessa, saaristossa ja Ahvenanmaalla.

Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna borreliaan sairastui 1300 suomalaista. Todellisuudessa tautitapauksia uskotaan olevan huomattavasti enemmän.

Suomen Borrelioosiyhdistys arvelee, että viheliäinen bakteeri löytää vuosittain tiensä jopa 9000 suomalaisen elimistöön. Infektiolääkäreiden mukaan borreliatartunnan saa vuosittain 2000 - 3000 suomalaista.

Diagnostiikka hankalaa

Tilastoinnin epätarkkuus johtuu diagnostiikan ongelmista. Vasta-ainetestejä pidetään epätarkkoina ja niiden kehitystyö on yhä pahasti kesken.

-Lähtökohtaisesti diagnoosin pitäisi perustua kliiniseen arvioon, eli potilaalla pitäisi olla havainto punkin puremasta ja borrelioosiin sopivia oireita ennen kuin ryhdytään edes testaamaan, selvittää borrelioositutkija, lastenlääketieteen dosentti Pekka Lahdenne Helsingin yliopistosta.

Toisaalta diagnoosin tekeminen oireiden perusteella on hankalaa, koska borrelioosin oireet ovat niin moninaiset.

-Oireet voivat ilmaantua mihin tahansa elimistössä. Niitä voi olla iholla, nivelissä, sisäelimissä ja aivohermojen alueella. Voi olla kuumetta ja flunssankaltaisia oireita, kertoo korva- nenä- ja kurkkutautien professori Anne Pitkäranta Helsingin yliopistosta.

-Diagnoosin tekeminen on myös hankalaa, ellei potilaalla ole havaintoa punkin puremasta.

Terveyskeskuksessa epämääräisten hermosto- ja niveloireiden tai tulehduskierteen vuoksi ramppaavaa potilasta on hankala epäillä borreliatapaukseksi ellei punkin puremasta kielivästä rengasihottumasta ole havaintoa, Pitkäranta selvittää.

Antibiootteja ja kipulääkkeitä

Borrelioosi on varsin nuori infektiosairaus. Se tunnistettiin vasta 80-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa.

Tutkijat Suomessa ja maailmalla kiistelevät taudin hoitokäytännöistä. Osa asiantuntijoista uskoo borrelioosin nujertuvan muutaman viikon antibioottihoidolla. Osan mielestä bakteerin voittaminen edellyttäisi vuosien antibioottihoitoa.

- Suurin osa näistä pidemmällekin ehtineistä tautitapauksista paranee kolmen viikon suonensisäisellä antibioottihoidolla. Joidenkin kohdalla epämääräiset oireet saattavat jatkua vuosikausia, toteaa professori Anne Pitkäranta.

-Suomessa käytämme hoitona pääsääntöisesti näitä muutaman viikon antibioottikuureja. Niin kauan kun meillä ei ole riittävää todistusaineistoa pitkien antibioottihoitojen puolesta, on niiden antaminen jopa eettisesti kyseenalaista, täsmentää borrelioosintestausta kehittävään tutkimusryhmään kuuluva dosentti Pekka Lahdenne.

-Pitäisi olla vuosien seuranta, ennen kuin pystytään kiistattomasti sanomaan, että borreliabakteeri nujertuu muutaman viikon kuurilla, kritisoi Suomen Borrelioosiyhdistyksen sihteeri Saila Tuokko.

-Joidenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan on voitu osoittaa, että muutaman viikon antibioottikuurilla nujerrettu borrelia piiloutuu elimistöön tullakseen myöhemmin uudelleen esiin, Tuokko jatkaa.

-Toistaiseksi meillä ei ole riittävästi tutkimusnäyttöä siitä, että nämä myöhemmin esiin tulevat epämääräiset oireet johtuisivat kerran hoidetun borreliabakteerin uudelleen aktivoitumisesta. Sitä, mistä nuo jälkioireet sitten johtuvat ei tällä hetkellä tiedetä. Oman näkemykseni mukaan kyse on jonkinlaisesta immunologisesta muutoksesta kyseisten henkilöiden elimistössä, selvittää Pekka Lahdenne.

-Nivel -ja hermostokipujen vammauttamien potilaiden kannalta tilanne on karmaiseva. He sinnittelevät nyt päivästä toiseen vahvojen kipulääkkeiden turvin, kun helpottavaa antibioottihoitoa ei anneta, muistuttaa Saila Tuokko.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme