Mainos
Mainos

9.5. 45 minuuttia Special - Kysykää ilmastonmuutoksesta

Hukkuvatko Suomen rannikon arvotalot mereen? Pelataanko täällä golfia läpi talven? Minne ilmastonmuutos aiheuttaa sotia ja nälänhätää? Miten me jokainen voimme torjua ilmastonmuutosta? Tarvitaanko täällä enää jäänmurtajia?

Muun muassa tämän kaltaisia kysymyksiä nousi esiin suorassa lähetyksessä jäänmurtaja Urholta, jonka juonsivat Ripsa Koskinen-Papunen ja Jussi Eronen.

Katsojien kysymyksiin vastasivat Helsingin yliopiston ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, Ilmatieteen laitoksen varapääjohtaja Mikko Alestalo, ympäristöjärjestö Dodon ilmastoasiantuntija Tuuli Kaskinen ja Teknillisen korkeakoulun uusien energiatekniikoiden professori Peter Lund.

Ohjelman aikana lähetettyihin nettikysymyksiin vastasi kansallisen ilmastonmuutoksen viestintäohjelman ohjelmapäällikkö Kirsti Kärkkäinen.

Myrskyjä, tulvia, kuivuutta

Niin maailmalla, kuin Suomessakin, on viime vuosina nähty paljon erilaisia ääri-ilmiöitä. Myrskyt, tulvat ja kuivuudet näyttävät yleistyneen. Tämä kevät on Suomessa ollut poikkeuksellisen lämmin. Ilmastonmuutos näyttäisi siis jo olevan täydessä vauhdissa.

Lisääntynyt tutkimustieto on viime aikoina nostanut aiheen vahvasti poliittisten päättäjien agendoille kautta maailman. Asiantuntijat muistuttivatkin, että kyse on maailmanlaajuisesta ilmiöstä.

Lyhyemmät ja leudommat talvet lisäävät kasvitauteja, ja on odotettavissa, että myös ihmisten sairastelu lisääntyy, varsinkin allergiat yleistyvät. Vilja-aittojen huvetessa ilmastopakolaisuus lisääntyy.

Suomessa päästöjä tuottaa eniten teollisuus, sen jälkeen yksityisautoilu ja kolmanneksi eniten lentoliikenne. Helpointa päästöjen vähentäminen olisi yksityisautoilussa.

Voiko ilmastonmuutokseen varautua?

Samaan aikaan, kun suomalaisia kannustetaan rantarakentamiseen, käy tulvariski yhä vakavammaksi. Täytyykö meidän luopua kesämökkeilystä?

Useimmissa Suomen kunnissa ei ole minkäänlaisia suunnitelmia lisääntyvien rankkasateiden, pahenevien tulvien tai yllättäen kohoavan meriveden varalta.Poikkeus on Suomen tulvaherkimmällä alueella sijaitseva Pori.

Yksinkertaisesti laskettuna ilmastonmuutoksen torjuminen maksaisi noin 150 euroa jokaiselta suomalaiselta vuodessa.

Keräystalkoilla ongelma ei kuitenkaan ratkea - mittasuhteet niin valtavat, että tarvitaan suuria poliittisia ratkaisuja ja laajoja linjanvetoja.

Jokainen meistä voi tehdä ilmastotekoja

Jokainen meistä voi tehdä ilmastotekoja, pieniä tai suurempia asioita, jotka vähentävät hiidioksidipäästöjä. Energiansäästölampuista se alkaa.

Hitaampi huristelu liikenteessä säästää polttoainekustannuksissa ja päästöissä, vaihtoehtoiset polttoaineet tekevät tuloaan.

Lähiruoalla on myös merkitystä. Noin puolet suomalaisten päästöistä on välillisiä päästöjä - mitä kauempaa elintarvikkeet lennätetään ruokapöytään, sitä suurempi on vaikutus ilmastonmuutokseen.

Huomattaviin säästöihin lämmityskustannuksissa ja päästöissä päästään pudottamalla asuntojen sisälämpötila 20 asteeseen.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme