Mainos
Mainos

Alokkaiden älykkyys ja kunto

Yhä älykkäämpiä ja lahjakkaampia, mutta herkempiä ja rapakunnossa.
45 minuuttia -ohjelma kävi läpi Puolustusvoimien keräämän tutkimusmateriaalin uusista varusmiehistä ja vertasi sitä entisaikojen ikäluokkien tuloksiin.

Selviä eroja on. Nykyiset ikäluokat pesevät älykkyyteen ja lahjakkuuteen liittyvissä armeijan testeissä kirkkaasti aiemmat ikäluokat, mutta heidän kuntonsa on aiempiin nuoriin verrattuna selvästi huonompi.
Armeija teettää kaikilla varusmiehillä niin kutsutun P-kokeen, eli psykologisen peruskokeen, jolla mitataan alokkaiden älykkyyttä, lahjakkuutta ja persoonallisuuden piirteitä, kuten johtajaominaisuuksia.
Kymmenet tuhannet alokkaat täyttävät testikaavakkeen joka vuosi. Vanhimmat tulokset ovat 1950-luvulta.

P-kokeiden tulosten perusteella nuorison älykkyys ja lahjakkuus lisääntyvät koko ajan. Uusi ikäluokka pärjää käytännössä lähes poikkeuksetta testeissä paremmin kuin mikään aiempi ikäluokka.
-Syitä on monia. Yhä enemmän virikkeitä jo lapsena, paremman tasoista kuoluopetusta, parempi ravinto ja aivojen verenkierto ja niin edelleen, Puolustusvoimien psykologisen osaston johtaja Juhani Sinivuo arvioi.

Myös armeijan kouluttajat myöntävät asian. Uusi varusmiesaines on tiedollisesti yhä valmiimpaa käyttämään monimutkaisiakin asejärjestelmiä ja viestintävälineitä. Toisaalta heidän selviytymiskykynsä monissa käytännöllisissä sotilaan taidoissa on selvästi laskenut, mikä tulee esiin esimerkiksi silloin, kun kaupunkilaispojat joutuvat leiriolosuhteisiin. Jo nuotion tekeminen ja veden keittäminen pakissa voi olla vaikeaa.

P-kokeen persoonallisuutta mittaavista tuloksista on vaikea löytää yhtä selviä muutoksia kuin älykkyystesteistä. Häiriintyneitä ei testin perusteella näyttäisi olevan alokkaiden joukossa entistä enempää. Johtajaominaisuudet eivät ole suuresti muuttuneet. Testi tehdään kuitenkin vain varusmiehille, joista armeija on jo raakannut päältä pois psyykkisesti pahiten oireilevat nuoret.

Nykyisistä parikymppisistä enää neljä viidestä käy varusmiespalveluksen. Noin 7 prosenttia nuorista hakee varusmiespalveluksen sijasta siviilipalvelukseen. Loput vapautetaan palveluksesta kokonaan. Yleisimmät vapautuksen tai palveluksen keskeyttämisen syyt ovat mielenterveysongelmat, muut terveysyyyt, viina tai huumeet.

Alokkaiden fyysinen kunto on vajaassa kymmenessä vuodessa romahtanut rajusti ja nopeasti. Muutos on niin selvä, että se kielii isoista muutoksista lasten elämäntavoissa.
Vielä vuonna 1992 alokkaista 60% juoksi armeijaan tullessaan yli 2600 metriä Cooperin testissä (hyvä tulos). Viime vuonna samaan ylsi enää 40% ikäluokasta.
Yleistä lihaskuntoa mittaavissa vatsalihas- ja käsivoimatesteissä on tapahtunut sama romahdus. Vuonna 1992 alokkaista 67% ylsi hyvään tai kiitettävään lihaskuntoon, vuonna 1999 enää 40%.

-Nuoret harrastivat ennen sellaisia lajeja ja pelejä, jotka kehittivät lihaskuntoa ja aerobista kestävyyttä. Nykynuorten suosituimmat lajit, lumilautailu, rullalauistelu, jääkiekko tai salibandy eivät kehitä näitä ominaisuuksia, vaan pikemminkin taitoa ja anaerobista voimaa.
Lisäksi nuoten liikuntaan käyttämä aika on vähentynyt, tiedotuspäällikkö Kalle Liesinen pääesikunnasta pohtii.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme