Mainos
Mainos

EU:n elintarvikevirasto Suomeen?

Suomi haluaa EU:n Elintarvikeviraston. Miksi tuo hullun lehmän taudin ja muiden elintarvikeongelmien raskauttama virasto on niin suosittu, että siitä tapellaan kabineteissa verissä päin? Syy on selvä: se on huipputärkeä, sillä elintarvikeasiat hallitsevat EU-julkisuutta tulevatkin vuodet.
Mutta onko Helsingin Viikki tarpeeksi seksikäs sijoituspaikka Euroopan päättäjille ?
Katso Mika Hentusen juttu 7.2.

Hauholainen maanviljelijä Jukka Pietilä miettii navettatöidensä lomassa:
"Jos EU:ssa tippuu lihan hinta, se tippuu myös täällä. Kyllä me kuljetaan käsi kädessä Keski-Euroopan kanssa. Olisi tärkeää saada koko alueella toimimaan tämä elintarvikepuhtaus."

Brysselin kupeessa sijaitsevalla Vangehrbergenin tilalla on sama huoli kuin Hauholla.
"Poliitikkojen on tehtävä jotain maataloudelle! Ellei jotain tehdä, Euroopan maataloudella ei ole tulevaisuutta", isäntä Jean Vangehrbergen jyrisee.

Koko elintarvikeketju on enemmän tai vähemmän vaikeuksissa - EU kulkee ruokaskandaalista toiseen.

Belgian dioksiinikanojen jälkeen jouduttiin lähtemään sikaruton jäljille. Viime syksynä pääsi hullun lehmän tauti valloilleen.

Poliitikot ovat ymmällään. Yksimielisiä EU-päättäjät tuntuvat olevan vain siitä, että he tarvitsevat päätöstensä tueksi keskitettyä tietoa riippumattomasta lähteestä. EU tarvitsee siis oman elintarvikeviraston.

Elintarvikeasioiden tiedottaja Beate Gminder, EU-komissio:
"Keräämme sinne parhaan mahdollisen asiantuntemuksen. Virastoon keskitetään EU:n elintarviketurvallisuuden arviointi, jolloin meillä on yksi iso tekijä alalla."

Maatalousministeri Kalevi Hemilä:
"On ollut yhteinen sopimus, että kaikkiin jäsenmaihin täytyy EU-laitoksia sijoittaa. Suomessa tällaista ei ole. Nyt kun käydään keskustelua tällaisesta kokonaan uudesta laitoksesta, on katsottu, että tänne se sopisi."

Gminder jatkaa: "On tärkeää, että elintarvikevirasto viestii myös ruoan riskeistä. Jo hullun lehmän tauti osoitti, että ihmiset tarvitsevat perusteista lähtien tietoja riippumattomasta lähteestä."

Matti Kohva on lobannut EU-piireissä Helsingin Viikin puolesta. Hän on saanut huomata, että ruokakriisien paisuessa tuleva elintarvikevirasto kiinnostaa jo nyt poikkeuksellisen paljon eurooppalaisia, ainakin muihin EU:n laitoksiin verrattuna.

EU-toimiston päällikkö Matti Kohva, Helsingin kaupunki:
"Tää virastohan on - jos käytetään sanaa - seksikäs. Onhan sillä suuri merkitys julkisuuden kannalta. Toisaalta vasta silloin Suomi on täysivaltainen jäsen, kun meillä on oma virasto."

Kolme kilpailijaa


Helsingille on jo virallisissa yhteyksissä ilmoittautunut kolme kovaa kilpailijaa: Lille Ranskassa, Barcelona Espanjassa ja Parma Italiassa.

Lillen vahvuutena pidetään kaupungin sijaintia. Sinne on vain vajaan 40 minuutin matka Brysselistä. Barcelona olisi unelmakohde monelle sateiseen Brysseliin kyllästyneelle EU-virkailijalle. Parma puolestaan mainostaa itseään pitkillä ruokaperinteillään, parmesaanilla ja Parman kinkulla.

Helsingin puolesta puhuvat kylmät faktat.

Kohva: "Liikenteellisesti olemme lähimpänä. Viikossa on 29 suoraa lentovuoroa Helsingin ja Brysselin välillä. Fasiliteettimme ovat parhaita, koska Suomessa tieteellä ja tutkimuksella on pitkät perinteet. Ja meillä ruokaturvallisuus on ollut itsestään selvä asia."

"Vaikeus on siinä, että Helsinki on tuntemattomin EU:n pääkaupungeista. Meistä on ihmeellisiä käsityksiä."

Komissaari vieroo Helsinkiä


Kreikkalainen, EU:n komissiossa kielenkääntäjänä työskentelevä Erica Vassileva katselee Brysselissä kotisohvallaan kuvia talvisesta Viikistä. Hänestäkin voisi periaatteessa tulla viraston työntekijä..

Virasto työllistäisi kolmisensataa ihmistä, eikä pelkästään elintarvikeasiantuntijoita, vaan myös muuta henkilökuntaa vahtimestareista lähtien.

Paikat tulisivat yleiseen hakuun koko EU:n alueella. Palkat, samoin kuin Viikin tilojen vuokran maksaisi EU.

Viikin kuvien äärellä Erica pohdiskelee: "Olen asunut pitkään Ranskassa. Tunnen hyvin Italian ja Espanjan sekä niiden kielet. Suomen kieltä en osaa yhtään, mutta Suomi on kiinnostava vaihtoehto."

Toisin kuin Erica, moni Brysselissä hylkii ajatustakin Suomesta.

Jopa elintarviketurvallisuudesta vastaava EU-komissaari David Byrne on avoimesti väheksynyt Helsingin hakemusta. Miksi ?

Eurokansanedustaja Heidi Hautala:
"Brysselin horisontista näyttää olevan vallalla sellainen ajatus, että viraston pitäisi olla Brysselin metrolinjan varrella."

Eurooppa-kirjeenvaihtaja Colin Blane, BBC:
"Byrnen mielestä virastojen välillä olisi niin paljon toimintaa, että olisi helpompaa ja tehokkaampaa, jos elintarvikevirasto sijaitsisi Brysselissä."

EU:n komissio saattaakin vielä ehdottaa viraston sijaintipaikaksi Brysseliä tai Luxembourgia. Lopullisen päätöksen asiassa tekevät kuitenkin EU:n jäsenmaat. Juuri siksi suomalaiset uskovat mahdollisuuksiinsa.

Hemilä: "Karkeasti arvioiden meillä on jäsenmaiden enemmistö Helsingin hankkeen takana."

Poliittiseen päätökseen voivat pienetkin seikat vielä vaikuttaa. Kaikki EU-maat eivät ole pitäneet Suomen asenteesta hullun lehmän taudin vastatoimista neuvoteltaessa. Suomi on vastustanut laajoja testejä ja saanut erityisaseman muihin maihin verrattuna.

Hautala: "Suomen maatalousministeri haluaa ylpeästi kaatua saappaat jalassa ainoana EU-maana, joka on vastustanut luu- ja lihajauhon käyttökiellon ulottamista muihin kuin märehtijäeläimiin. Tämä luo tilanteen, johon on helppo tarttua mielikuvatasolla."

Hemilä puolustautuu: "On tietysti ollut neuvottelemista, mutta lopulliset päätökset on tehty koko yhteisön tasolla. Sen vuoksi en katso tätä ongelmaksi."


Päätös maaliskuussa

EU:n johtajien odotetaan päättävän viraston sijaintipaikasta maaliskuussa Tukholman huippukokouksessa.

Hemilä: "Helsingillä on todella hyvät mahdollisuudet. Totta kai me lähdemme siitä, että se laitos tulee tänne."

Hautala: "Tässä on hyvin pitkälti kysymys siitä, miten Suomen hallitus onnistuu neuvotteluissa 14 muun jäsenmaan kanssa. Minulla ei ole mitään syytä väheksyä näitä neuvottelutaitoja. On kuitenkin selvä, että neljä tai viisi muuta kaupunkia eri puolilta Eurooppaa on mukana kisassa ja varmasti nekin panevat kaiken peliin."

Blane: "Suomeen suhtaudutaan myönteisesti. Suomella on avoimmuuden perinnettä ja siellä osataan hallinnoida. Olen varma, että siellä käydään mielellään. Mutta kuitenkin Suomi on hieman syrjässä muista EU:n toimielimistä. Siitä voi tulla ongelma."

Elintarvikeviraston uskotaan avaavan ovensa aikaisintaan ensi vuoden lopulla. Viikissa työt aloitettaisiin jo valmiissa yliopiston tiloissa. Helsinki aikoo rakentaa alueelle joka tapauksessa lisää. Kaupunginisät uskovatkin, että ainakaan EU ei toisi veronmaksajille uutta, ylivoimaista taakkaa.

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme