Mainos
Mainos

Adoptiokielto: Venäjä haluaa hoitaa nyt omat lapsensa itse

Venäjän duumassa käsitellään parhaillaan lakialoitetta, joka kieltäisi lasten adoptiot kaikilta niiltä mailta, jotka eivät ole tehneet Venäjän kanssa kahdenvälistä sopimusta. Kielto koskisi aikanaan myös Suomea. Suomalaisasiantuntijaa tilanne ei yllätä.

Venäjä on ollut Suomelle vuosia tärkeä adoptiokumppani.

Pelastakaa Lapset ry on tehnyt Venäjän kanssa adoptioyhteistyötä 20 vuotta, ja sieltä on adoptoitu Suomeen yhteensä 860 lasta.

– Yhteistyömme on ollut toimivaa ja tarpeellista ja toivon, että se voi jatkua vastaisuudessakin, Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen-Hentula sanoo.

Suurimmillaan Venäjältä Suomeen adoptoitujen lasten määrä oli vuonna 2006, jolloin Suomeen tuli 50 lasta. Viime vuonna lapsia saapui enää 17. Lukumäärään ovat Pärssinen-Hentulan mukaan vaikuttaneet sekä Venäjällä adoptioon vapaiden lasten väheneminen että suomalaisten adoptiohakijoiden määrien vaihtelut.

Kaiken kaikkiaan Suomi on Venäjän kansainvälisessä adoptioyhteistyössä Pärssinen-Hentulan mukaan pieni tekijä; Suomen osuus Venäjältä adoptoitavista lapsista on vain 0,1 %.

Terveysongelmista kärsiviä lapsia uhkaa laitoshoito

Venäjä on kehittänyt Pärssinen-Hentulan mukaan viime vuosina aktiivisesti kotimaista sijaisperhe- ja adoptiotoimintaansa. Hänestä myös julkinen keskustelu aiheesta on luonnollista.

– On hyvin tärkeää, että Venäjä ja muut adoptiolapsia luovuttavat maat pohtivat sitä, miten oman maan lapset hoidetaan: miten moni voidaan ja halutaan hoitaa itse, oman yhteiskunnan avulla, miten paljon siihen panostetaan, ja mikä on kansainvälisen adoption osuus. Toivoisimme kuitenkin, että myös mahdollisista väliinputoajista huolehdittaisiin.

Venäjällä on Pärssinen-Hentulan mukaan vaikea löytää kotia muun muassa lapsille, joilla on eriasteisia terveysongelmia.

– Pitkäaikainen laitoshoito uhkaa esimerkiksi vanhempia lapsia, sisarussarjoja ja lapsia, joilla on pulmia terveydentilassa. Myös erilaisiin etnisiin taustoihin kohdistuu Venäjällä paljon ennakkoluuloja. Heille etsitään mahdollisesti ratkaisuja kansainvälisillä adoptioilla.

”Adoptio ei ole lapsikauppaa”

Yksi kansainvälisen adoption näkyvimpiä vastustajia Venäjällä on Yhtenäisen Venäjä -puolueen kansanedustaja Jevgeni Fjodorov. Hänen mukaansa ulkomaalaisissa adoptioissa on kysymys lapsikaupasta, jota Venäjän ei pidä sallia.

Pärssinen-Hentula on Fjodorovin tulkinnasta eri mieltä.

– Sellainen adoptio, jossa adoptioprosessi on adoptiolakien mukainen ja myös rahaliikenteen kannalta läpinäkyvä ja jossa etsitään lapselle parasta mahdollista kotia ensin kotimaasta ja viime kädessä kansainvälisen adoption kautta, ei todellakaan ole lapsikauppaa vaan pikemminkin lastensuojelua. Lapsella on oikeus perheeseen.

Hankalaa vai helppoa?

Suomeen adoptoitiin viime vuonna eniten lapsia Kiinasta, Filippiineiltä ja Etelä-Afrikasta. Venäjä oli tilastossa neljäntenä.

Pärssinen-Hentula uskoo, että adoptio on edelleen hyvä vaihtoehto monelle suomalaisperheelle.

– Meillä on vähän sellaista mielialaa vallalla, että adoptioprosessi on hyvin hankala ja pitkäkestoinen, ja se jähmettää ja säikäyttää hakijoita. Haluaisin kuitenkin rohkaista ihmisiä ottamaan asiasta selvää ja hakemaan neuvontaa ja valmennusta.

Adoptiolapsen odotusajat vaihtelevat Suomessa tällä hetkellä noin seitsemästä kuukaudesta kuuteen vuoteen adoptiohakemuksen lapsitoiveen mukaan.

– Joissain maissa odotusajat ovat venyneet harmillisen pitkiksi, jopa kuuteen vuoteen. Silloin tosin myös adoption toivojat ovat itse hakemassa pientä ja tervettä lasta.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme