Mainos
Mainos

Amnestyn vuosiraportti: Ihmisoikeuksia loukataan edelleen 141 maassa

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ei ole vieläkään onnistunut tekemään itseään tarpeettomaksi, totesi järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Hanna Vuokila keskiviikkona. Järjestön juuri julkaistun vuosiraportin mukaan ihmisoikeuksia loukattiin vuonna 1997 ainakin 141 maassa.

50 vuotta YK:n ihmisoikeusjulistuksen jälkeen kuolemantuomioita pannaan edelleen täytäntöön, ihmisiä teloitetaan laittomasti, suljetaan mielipiteidensä takia vankilaan, kidutetaan tai heitä "katoaa" poliisin ja armeijan huostasta kaikissa maanosissa.

Vuokilan mukaan myös ihmisoikeuksien jakamattomuus ja universaalius yhä useammin kiistetään. Erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja islamilaisessa maailmassa vedotaan paikallisiin kulttuurisiin traditioihin, varsinkin oikeutettaessa naisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia. Lisäksi sanotaan, että universaalit ihmisoikeudet ovat länsimaisen kulttuurin tuotetta ja siksi myös länsimaisen vallan välikappaleita. Vuokila kuitenkin kysyy, ovatko väkivaltaan perustuvat kulttuurit säilyttämisen arvoisia.

-Eivät kulttuuritkaan ole niin homogeenisia kuin ihmisoikeuksien arvostelijat väittävät. Kaikissa kulttuureissa on samoja eettisiä periaatteita, joihin yleismaailmalliset ihmisoikeudet perustuvat. Usein arvostelun takana todellisuudessa ovat taloudelliset ja poliittiset intressit, Vuokila sanoi raportin julkistamistilaisuudessa.

Amnestyn raportin mukaan myöskään talouskasvu ei ole välttämättä parantanut ihmisoikeustilannetta, vaikka niiden on usein väitetty olevan yhteydessä.
-Taloudellinen kasvu ei ole tuonut poliittisia uudistuksia eikä myöskään lisännyt sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Talouden liberalisoituminen on päin vastoin lisännyt köyhien haavoittuvuutta, Vuokila sanoi.

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mukaan taloudelliset intressit estävät myös usein kansainvälisen yhteisön puuttumisen ihmisoikeusloukkauksiin. Hän sanoi odottavansa sitä päivää, jolloin ihmisoikeudet tulevat mukaan imagotekijöinä kansainvälisten yhtiöiden toimintaan. Ympäristökysymyksissä näin on jo Johanssonin mukaan käynyt, esimerkiksi Shellin kohdalla.

(STT)

-Liikemiehillä on usein pääsy sellaisiin paikkoihin, joihin ihmisoikeusaktivisteja ei päästetä. Jos he ottaisivat näitä asioita esiin liiketapaamistensa sivussa, niin vaikutus olisi varmasti suurempi kuin pienen aktivistijoukon mielenosoituksella jonkin suurlähetystön edessä, Johansson sanoi.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme