Mainos
Mainos

Apinakaksoset Zhong Zhong ja Hua Hua saavat nimensä historiaan – kloonauksessa uusi läpimurto

Ähtärissä asustavat lainapandat Pyry ja Lumi eli Hua Bao ja Jin Bao Bao ovat ainakin nimenä kaikille tuttuja, mutta identtiset kaksoset Zhong Zhong ja Hua Hua saivat itsensä geenitutkimuksen historiaan – ja lisäävät keskustelua ihmisen kloonaamisesta.

Kyseessä on kaksi jaavanmakakia. Ne syntyivät samalla kloonitekniikalla kuin kloonaamisen pioneeri Dolly-lammas Skotlannissa 1996. Dollyn ja makakikaksosten välillä on syntynyt lukuisia kloonattuja nisäkkäitä jäniksistä ja karjaeläimistä kissoihin ja koiriin.

Ensimmäiset kloonatut kädelliset

Zhong Zhong ja Hua Hua ovat kuitenkin ensimmäiset kädelliset nisäkkäät, jotka on onnistuttu kloonaamaan samalla menetelmällä. Jotkut geneetikot ovat aiemmin arvioineet, että kädellisten kloonaaminen ei onnistuisi muun muassa vaikeuksista luovuttaja-alkion perimän käsittelyssä.

Kloonauksessa kyseessä on menetelmä, jonka englanninkielinen lyhennys on Scnt, eli tumansiirtotekniikalla tehty kloonaus.

Siinä poistetaan hedelmöitymättömän munasolun tuma, ja tämä korvataan toisella tumalla. Tämä tuma on otettu kloonattavaksi haluttavasta yksilöstä tarvittavan dna:n takia. Tuloksena oleva alkio siirretään sijaiskohtuun kasvamaan ja syntymään. 

Kiinalaisten tutkijoiden läpimurrosta kerrottiin Cell-julkaisussa.

"Auttaa sairauksien tutkimisessa"

Kiinalaistutkijoiden mukaan menetelmä auttaa perehtymään niin ihmisten sairauksiin, etsimään nykyistä tehokkaampaa lääkitystä niihin, ja kehittämään muita hoitomuotoja. 

– Ensimmäisiä klooniapinoita käytetään neurodegeneratiivisten sairauksien tutkimiseen, sanoo tutkimuksen tekijäryhmään kuulunut Mu-ming Poo Guardian-lehdessä. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa Alzheimer ja Parkinson. 

Mu-Mingin mukaan klooniapinat auttavat myös tutkimaan sitä, miten identtisten kaksosten geenit suhteessa toisiinsa muuttuvat ajan myötä ympäristön vaikutuksesta.

Esimerkiksi identtiset ihmiskaksoset ovat perua yhdestä jakautuneesta hedelmöittyneestä munasolusta, ja molemmista puoliskoista kehittyy erillinen alkio. Niinpä niiden geeniperimä on yksi yhteen. Tällaisella puolittamistekniikalla on kloonattu jo aiemmin myös jaavanmakakeja. 

"Tehokkaampaa kuin alkion jakaminen"

Kiinalaistutkijoiden mukaan uusi menetelmä on tehokkaampi kuin alkion jakaminen, missä tuloksena on vain pieni määrä klooneja. Myös geenien tarkka käsittely alkioissa on vaikeaa, kertoo Guardian. 

– Scnt ratkaisee nämä ongelmat, Mu-ming toteaa lehdessä.

Zhong Zhongin ja Hua Huan maailmaan saaminen ei kuitenkaan onnistunut yhdellä yrittämällä. 

Kokeissa käytettiin kaikkiaan 127 munasolua, jotta tuloksena olisi elävänä syntyneet ja hengissä pysyneet identtiset makakikaksoset. Tutkijat joutuivat esimerkiksi "kääntämään päälle" tai "päältä pois" geenejä, jotka vaikuttavat alkion kehittymiseen.

Menetelmää arvostellaan tehottomaksi 

– Menetelmä on yhä hyvin tehoton ja vaarallinen, sanoo geenitutkija Robin Lovell-Badge brittiläisestä Francis Crick -tutkimuslaitoksesta uutistoimisto Reutersille. 

Lovell-Bagde epäilee, että on työlästä saada syntymään elävät makakikaksoset Scnt-menetelmällä, joten sen hyöty verrattuna alkioiden jakamisella aikaan saatuihin tuloksiin on kyseenalainen. 

Kiinalaistutkijat kuitenkin sanoivat, että he odottavat lähikuukausina lisää Scnt-kloonattuja jaavanmakakeja. 

Jaavanmakaki kuuluu kädellisiin – sellaista ovat puoliapinat ja korkeammalle kehittyneet kädelliset, ihminen mukaan lukien. 

– Nyt ei ole enää estettä kädellisten kloonaamiselle, joten ihmisten kloonaaminen on lähempänä todellisuutta, Mu-ming pohtii. 

Lisää huolia ihmisen kloonaamisesta

Geenitutkimuksen edistymisen myötä pullon henki on jo karkaamassa, jos ei jo karannut. Niinpä kiinalaisten onnistunut koe lisää sekä pelkoa ihmisen kloonaamisesta, että asiaan liittyvää eettistä keskustelua. On meistä kiinni, millaisessa hengessä pullon henki haluaa tehdä asioita.

Mu-ming vakuuttaa, että heidän tutkimuksensa liittyvät vain muiden kädellisten kuin ihmisten kloonaamiseen. 

Kome vuotta sitten Sun Yat-senin yliopiston tutkijat kertoivat tekevänsä kokeen ihmisen alkion dna:n muokkauksessa. Sen jälkeen samaa on kokeiltu muuallakin. 

Kaksosten nimet tulevat muuten Kiinan kansantasavallan kiinankielisestä nimestä Zhonghua. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme