Mainos
Mainos

Avioerolaki jakaa EU:n kahtia

Kansainvälisiä avioeroja koskeva asetusmuutos on jakamassa EU:ta kahteen leiriin. Yhdeksän maata ilmoitti perjantaina ryhtyvänsä sen suhteen nk. tiiviimpään yhteistyöhön, mikä tarkoittaa sitä, että maat etenevät lakimuutoksissa keskenään, muista jäsenmaista välittämättä.

Mahdollisuus tiiviimpään yhteistyöhön on ollut olemassa jo kymmenisen vuotta unionin perussopimuksissa, mutta sitä ei ole tähän mennessä vielä kertaakaan käytetty. Itävalta, Ranska, Kreikka, Unkari, Italia, Luxemburg, Romania, Slovenia ja Espanja haluavat nyt sopia säännöt sille, minkä maan lakia noudatetaan silloin kun erimaalaiset puolisot tai muussa kuin kotimaassaan asuvat puolisot hakevat eroa.

Suomi on vastustanut muutosta ja jäi Ruotsin kanssa hankkeen ulkopuolelle, sillä meidän lainsäädäntömme on pelätty ottavan muutosten myötä reippaasti takapakkia. Eurooppaoikeuden asiantuntijan mielestä yhteistyön tiivistämisessä ei ole kuitenkaan mitään ihmeellistä, eikä Suomen tarvitse pelätä jäävänsä minkään "EU-ytimen" ulkopuolelle. Avioerolainsäädännön, jos minkä, taustalla ovat arvot, eikä niitä voi yhtenäistää, sanoo Helsingin yliopiston eurooppaoikeuden professori Juha Raitio.

-Kaikkien kannalta on hyvä ratkaisu, jos nämä yhdeksän ryhtyvät tiiviimpään yhteistyöhön. Integraation syventämisellä on rajansa, ja tämä tapaus osoittaa ne rajat, Raitio sanoi maanantaina.

Oikeusministeri Tuija Brax on kuitenkin paheksunut yhdeksän maan irtiottoa peläten sen jakavan EU:ta kahtia. Professori Raition mielestä unionissa on tullut poliittisesti välttämättömäksi, että ne, jotka haluavat edetä joissain asioissa nopeammin, voivat myös niin tehdä.

-Tässä yhdistyy nyt juridiikka ja politiikka. Poliittisesti ei voida löytää ratkaisua ongelmaan, jotka jotkut jäsenvaltiot haluaisivat toteuttaa ja jotkut eivät.

Umpikujasta päästään nyt Raition mielestä eteenpäin valtiosopimuksella. Näin on toimittu ennenkin: aiemmin eräät maat ovat menneet muiden edellä kiitolaukkaa esimerkiksi rajavalvonnassa, jolloin tuloksena oli Schengenin sopimus. Lissabonin sopimuksen karahtamisen jälkeen omat irtiotot ovat tapa viedä Euroopan yhdentymistä eteenpäin.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme