Mainos
Mainos

Balkanilla ei haluta luopua aseista

Kansallisen asejärjestön arvion mukaaan entisessä Jugoslaviassa ja Albaniassa on 2,3 miljoonaa laitonta asetta.



Entisen Jugoslavian alueella ja Albaniassa arvioidaan olevan yhä 2,3 miljoonaa laitonta asetta. Aseiden keruukampanjat ovat pääosin epäonnistuneet. Näin kävi varsinkin Kosovossa, jossa YK antoi albaaneille ja serbeille tänä syksynä viimeisen mahdollisuuden luopua laittomista aseista ilman rangaistusta.

Kosovossa laittomia aseita uskotaan olevan ainakin 400 000. Kuukauden mittainen keruukampanja toi päivänvaloon vain 155 asetta. Tavallisin selitys aseiden hallussapitoon Kosovossa on se, ettei siellä luoteta YK:n väliaikaishallintoon.

Albaanit pelkäävät, että YK yrittää liittää Kosovon takaisin serbihallintoon. Serbit taas puolestaan pelkäävät YK:n hallinnon johtavan Kosovon itsenäistymiseen. Kumpikaan osapuoli ei halua kohdata uhkaavaa tulevaisuutta tyhjin käsin.

- Kukaan ei tiedä, onko edessä vielä uusi sota, sanoo albaaniopiskelija Halim Gecaj Pristinassa.

- Mikään täällä toimiva organisaatio ei pysty suojelemaan meitä, siksi meidän on suojeltava itse itseämme, sanoo puolestaan Gracanicassa Kfor-joukkojen ympäröimässä kodissaan elävä serbinuorukainen.

Serbijoukkojen paluu pelkona

Kosovon albaanit pelkäävät ennen kaikkea serbijoukkojen paluuta, sillä Belgrad on vaatinut yhä kovaäänisemmin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 kirjaimellista noudattamista. Siinä luvataan epämääräisesti, että serbipoliisilla on oikeus palata Kosovoon.

Belgrad on muutoinkin tiukentanut Kosovo-kantaansa. Tekeillä olevassa perustuslaissa Kosovo määritellään "oleelliseksi osaksi" Serbiaa. Myös yleinen turvattomuuden tunne lisää aseistautumista.

Sekä albaanit että serbit luottavat tuskin nimeksikään kansainväliseen tai paikalliseen poliisiin. Monen mielestä poliisivoimat ovat enemmän huolestuneita omasta kuin tavallisten ihmisten turvallisuudesta.

Väkivalta on yhä arkea Kosovossa, vaikka tilastojen mukaan se on hieman vähentynyt viime kuukausina. Nykyisin kyse on nemmän albaanien keskinäisestä välienselvittelystä kuin etnisestä vihanpidosta. Rikollisjärjestöt ja perheklaanit taistelevat vallasta ja markkinoista villissä, vain omia lakejaan noudattavassa yhteiskunnassa.

Albaniassa vaikea selvitä ilman asetta


Aseistautuneet miehet ovat tavallinen näky kahviloissa myös Montenegron pääkaupungissa Podgoricassa, Albanian Tiranassa tai Makedonian Skopjessa. Kaikki eivät edes yritä salata kantavansa aseita vaan näyttävät niitä ylpeinä tovereilleen. Kansallinen asejärjestö NAW arvioi äskettäin Skopjessa, että entisessä Jugoslaviassa ja Albaniassa on yhteensä 2,3 miljoonaa laitonta asetta. Esimerkiksi Makedoniassa laittomia aseita lasketaan olevan 300 000. Niitä yritetään saada viranomaisten haltuun marraskuussa järjestettävän kampanjan kuluessa.

Pyramidirahastojen romahdus vei Albanian lähes anarkiaan vuonna 1997, jolloin ihmiset ryöstivät armeijalta 700 000 asetta. Albanian viranomaiset ovat turhaan yrittäneet kerätä aseita takaisin. Niistä iso osa ajautui todennäköisesti Kosovoon, joka oli tuolloin sisällissodan partaalla.

Aseiden salakuljetuksella monet ovat rikastuneet Balkanilla, eikä salakuljetusreittejä ole saatu tukituiksi kansainvälisistä ponnistuksista huolimatta. Varsinkin Albaniassa ihmisten ainoa yhteinen kansallinen haave näyttää olevan rikastuminen - ja äkkiä. Yhteiskunta on ajautunut rikollisten käsiin, ja tässä järjestelmässä ilman asetta on lähes mahdotonta selviytyä.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme