Mainos
Mainos

Barentsinmeressä vain vähän ydinsäteilyä

Barentsinmeressä on yllättävän vähän radioaktiivisuutta valtavista ydinjätteen upotuksista huolimatta, ilmenee norjalaisten ja venäläisten yhdessä tekemistä mittauksista.

Kuolan niemimaan ulkopuolelta mitatut säteilyarvot ovat alhaisemmat kuin Itämeressä. Aiemmin Venäjä upotti sukellusveneitä ja kokonaisia ydinreaktoreja Barentsinmeren arktisiin vesiin Novaja Zemljan saaren ulkopuolella. Samalla alueella se teki myös ydinkokeita. Vuonna 1993 se ryhtyi noudattamaan kansainvälistä sopimusta ydinjätteen vastuullisesta hävittämisestä, joka kieltää upotukset.

Säteilyarvojen mittaaminen on ollut mahdollista sen jälkeen kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991. Mittausten mukaan yhdessä kilossa Barentsinmeren kalaa on cesiumia yksi becquerel. Kuutiometrissä vettä pitoisuus on seitsemän becquerelia. Itämeressä vastaavat luvut ovat 30 ja 250 becquerelia. -Asia selittyy paljolti sillä, että Barentsinmeri on niin suuri. Upotuksilla ei ole juuri merkitystä, paitsi paikallisesti, sanoo radiologi Inger-Margerethe Eikelmann, joka on Norjan säteilyturvalaitoksen neuvonantaja.

Eikelmannin mukaan suurin osa Barentsinmeressä havaitusta cesiumista on lisäksi peräisin Ranskassa ja Britanniassa sijaitsevista ydinjätteen jälleenkäsittelylaitoksista La Haguesta ja Sellafieldista. Radioaktiivisuus on kulkeutunut sieltä Jäämerelle merivirtojen mukana. Myös Itämeren radioaktiivisuus on peräisin näistä jälleenkäsittelylaitoksista ja Tshernobylin ydinturmasta vuonna 1986.

Kuolassa paljon jätteitä

Radioaktiivisen jätteen ongelmat ovat erityisen akuutteja Kuolan niemimaalla, jossa Venäjän pohjoisella laivastolla on tukikohtansa. Suuri osa aluksista on ydinkäyttöisiä.
Kuolassa on sekä juoksevaa että kiinteää jätettä - mm. reaktoreiden jäähdytysvettä, käytettyjä polttoainesauvoja ja radioaktiiviseksi muuttunutta välineistöä. 65 käytöstä poistettua ydinsukellusvenettä odottelee eri paikoissa tuhoamistaan.

Eikelmannin mukaan Barentsinmeren radioaktiivisuus ei nousisi yli Itämeren tason vaikka kaikki Kuolaan varastoitu jäte valuisi sinne. -Ei ole niinkään varmaa, että se näkyisi kovinkaan paljon. Suuri osa osa radioaktiivisuudesta sitoutuisi sedimenttiin. Mutta jos tällä tavoin jatketaan, maailman meret ovat kyllä uhattuna, sanoo puolestaan Ruotsin säteilyturvalaitoksen tutkija Michael Jensen. Tutkijat eivät pidä jätevarastoja myöskään suoranaisena uhkana Venäjän väestölle. Uhkaksi ne voivat muodostua silloin, jos varastoja kohtaa onnettomuus, esimerkiksi tulipalo.

Suomalaistutkija ei pidä yllättävänä

Säteilyturvakeskuksen erikoistutkija Kristina Rissanen ei pidä tutkimustuloksia sinänsä yllättävinä. Kuolan jätteiden vuotamista koskevaa lausuntoa hän sen sijaan kuvailee "reippaaksi".
-Olen itsekin tutkinut aluetta. Barentsinmeri on yllättävän puhdas. Se johtuu suureksi osaksi siitä, että meressä on niin valtavasti vettä.
-Kuolan jätteiden valumista koskeva lausunto on kyllä tutkijalta aika reipas. On muistettava, että suurin osa Itämeren radioaktiivisuudesta on cesium 137:ää. Venäläisten varastoissa sen sijaan on mm. plutoniumia ja strontiumia. Emme oikeastaan tiedäkään, mitä kaikkea siellä on ja kuinka paljon, Rissanen huomauttaa.
(STT-TT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme