Mainos
Mainos

Belgian väliaikainen hallitus sai parlamentin tuen

Belgia ehti olla vailla hallitusta lähes puoli vuotta.

Belgian poliittinen kriisi näyttää helpottavan, kun maan väliaikainen hallitus sai tänään luottamuslauseen parlamentilta. Parlamentti antoi tukensa kuningas Albert II:n torstaina nimittämälle hallitukselle äänin 97-46. Vain yksi edustaja pidättäytyi äänestämästä.

Belgia ehti olla vailla hallitusta lähes puoli vuotta maan hollanninkielisen ja ranskankielisen osien kiistojen vuoksi. Väliaikaisen hallituksen on määrä johtaa maata seuraavat kolme kuukautta pääministeri Guy Verhofstadtin johdolla.

- Tavoitteenani on kasvattaa luottamusta sekä lisätä vuoropuhelua (kieliryhmien välillä), Verhofstadt linjasi parlamentille heti äänestyksen jälkeen.

Hallituksen ensimmäisenä tehtävänä on laatia Belgialle ensi vuoden budjetti. Hallitus on myös luvannut puuttua elintarvikkeiden ja polttoaineen kohoaviin hintoihin sekä valmistella aluehallinnon vahvistamiseen tähtäävää kiistanalaista uudistusta.

Väliaikaishallituksen toiminnan varmistamiseksi sen jäsenet on valittu tarkasti noudattaen maan kielellistä ja poliittista jakoa.

Leterme nousee pääministeriksi maaliskuussa

Kahdeksan vuotta Belgian pääministerinä toimineen Verhofstadtin on määrä luovuttaa virkansa vaalivoittaja Yves Letermelle maaliskuun 23. päivä. Flaamikonservatiivi Leterme ei onnistunut vaalien jälkeen muodostamaan maalle hallitusta kuukausien yrityksenkään jälkeen.

Leterme on Belgiassa kiistelty persoona, jota monet ovat arvostelleet vääräksi henkilöksi yhdistämään kahtiajakautunutta maata. Viime vuonna hän raivostutti ranskankielisen Vallonian asukkaat syyttämällä heitä liian laiskoiksi tai tyhmiksi, koska he eivät opettele hollantia.

Belgian television sunnuntaisessa haastattelussa Leterme myönsi, että hänen täytyy kohentaa julkisuuskuvaansa.

- Kaikki tekevät virheitä päivittäin -- niin minäkin mutta olen aina valmis parantamaan, Leterme sanoi.

Hallitusneuvotteluissa kompastuskivenä on ollut erityisesti osapuolten erilainen suhtautuminen kysymykseen alueellisen vallanjaon lisäämisestä. Hollanninkielinen Flanderi haluaa itselleen lisää autonomiaa, kun taas Flanderin rahallisesta tuesta riippuvainen ranskankielinen Vallonia vastustaa ajatusta.

(MTV3-STT-Reuters)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme