Mainos
Mainos

Bush: Maailma ei salli ydinaseita Iranille

Yhdysvaltain presidentin mukaan päätös viedä Iranin ydinkiista YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn on selvä viesti siitä, ettei maalle sallita ydinaseita. Kansainvälinen atomienergiajärjestö teki odotetun päätöksensä eilen.

Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n päätös viedä Iranin ydinkiista YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn on selvä viesti maailmalta Iranille, sanoi Yhdysvaltain presidentti George W. Bush myöhään eilen. Bushin mukaan maailma ei tule sallimaan Iranille ydinaseita ja päätöksen myötä Iranin ydinohjelman vastaisia diplomaattisia keinoja tullaan tehostamaan.

Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad ilmoitti eilen illalla, ettei maa enää noudata ydinsulkusopimuksen lisäpöytäkirjaa, joka antaa IAEA:lle laajat valtuudet tarkastaa ydinlaitoksia. Hän ei kuitenkaan sanonut Iranin vielä jatkavan uraanin rikastamista.

Pakotteista päättäminen epäselvää

Pitkällinen kädenvääntö Iranin ydinohjelmasta nytkähti eilen eteenpäin, kun kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA päätti odotetusti viedä kysymyksen YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn.

Pakotteet eivät kuitenkaan uhkaa Irania nopeasti - jos koskaan - sillä IAEA:n päätöslauselman mukaan järjestön johtajan Mohamed ElBaradein on määrä antaa raporttinsa turvallisuusneuvostolle kuukauden mittaisen diplomaattisen aikalisän kuluttua. On myös erittäin epävarmaa, pääseekö neuvosto yhteisymmärrykseen Iranin vastaisista pakotteista.

Toisaalta diplomaattinen ratkaisukaan ei eilisten lausuntojen valossa näytä olevan lähellä. Kiistan pääpukarien Iranin ja Yhdysvaltojen puolustusministerit Mustafa Muhammad Najjar ja Donald Rumsfeld syyttivät toistensa valtiojohtoa terroristeiksi.

Epäluulo vaivaa molemmin puolin

Kiistan ydin ei ole selkkauksen aikana muuttunut miksikään: Yhdysvallat epäilee Irania ydinaseen kehittelystä, Iran puolestaan vannoo ydinohjelmansa rauhanomaisuuden nimiin. Asiantuntijoiden mukaan molemminpuoliset epäluulot syventävät kriisiä.

Yhdysvaltoja epäilyttää Iranin vanhoillinen linja, jota ovat viime kuukausina sävyttäneet presidentti Ahmadinejadin provosoivat puheet Israelin tuhoamisesta. Iran on lisäksi salaillut ydinohjelmaansa, mikä ei ole juuri lisännyt luottamusta.

Iranilla on omat, pääosin historialliset, syynsä epäluuloon länttä kohtaan. Muistissa ovat Britannian ja Venäjän miehitysvuodet ja se, kuinka länsi tuki shaahin hallintoa islamilaisen vallankumouksen aikana ja Irakia 1980-luvun tuhoisan sodan vuosina. Vallankumouksen jälkeen Yhdysvallat myös jäädytti miljardeja dollareita Iranin sijoituksia ja perui jo sovittuja kauppoja.

- 30 vuotta sitten te veitte rahaa meiltä lentokoneiden varaosista, joita ette ole vieläkään toimittaneet. Miten voisimme uskoa, ettette toimisi samoin myös ydinpolttoaineen kohdalla, kysyi Ahmadinejad äskettäin.

(MTV3-STT-Reuters)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme