Mainos
Mainos

EN haluaa poliittisen ratkaisun Irakin kriisiin

Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen mielestä sotilaallinen voimankäyttö Irakia vastaan ei olisi oikeutettua nykyoloissa. YK:n asetarkastajille on annettava kohtuullisesti aikaa saattaa työnsä päätökseen. 44 maan parlamentaarikot hyväksyivät tänään Strasbourgissa Irak-kannanoton, jossa vaaditaan kriisin ratkaisemista poliittisin keinoin.

EN:n yleiskokous korosti, että ratkaisun on oltava sopusoinnussa kansainvälisen oikeuden periaatteiden kanssa. Sen on lisäksi perustuttava YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiin ja laajaan kansainväliseen tukeen. Kannanotossa huomautetaan, etteivät tarkastajat ole saaneet Irakin viranomaisilta täyttä tukea toiminnalleen. Tarkastajat eivät kuitenkaan ole löytäneet mitään todisteita siitä, että Irakilla olisi joukkotuhoaseita tai se valmistautuisi tuottamaan niitä. Ainakaan vielä ei ole myöskään voitu vahvistaa Irakin ja kansainvälisten terroristiverkostojen välistä yhteyttä. Yleiskokous kehotti Irakin viranomaisia välittömään ja avoimeen yhteistyöhön asetarkastajien kanssa ilman varauksia. Sama koskee irakilaisia tiedemiehiä.

Voimankäyttö vain YK:n valtuutuksella

Kaikkien EN:n jäsenmaiden ja tarkkailijoiden tulisi parlamentaarikkojen mielestä varmistaa se, ettei mitään voimankäyttöä Irakia vastaan sallita ilman nimenomaista YK:n turvallisuusneuvoston päätöstä. Euroopan neuvostoon kuuluvat kaikki eurooppalaiset Nato- ja EU-maat. Tarkkailijoiden joukossa on mm. Yhdysvallat.

Ainoana suomalaisena Irak-keskusteluun osallistui kansanedustaja Jaakko Laakso. Hän puhui johtamansa yhtyneen vasemmistoryhmän puolesta. Laakso arvioi USA:n tavoittelevan Irakin alueen strategista hallintaa, maan öljyvarojen saamista yhdysvaltalaisten yhtiöiden määräysvaltaan ja Irakin hallituksen vaihtamista. Hän muistutti USA:n, Britannian ja joidenkin muiden maiden tukenen Irakia joukkotuhoaseiden hankkimisessa Irania vastaan käydyn sodan aikana. Laakso piti tragikoomisena sitä, että itäisen Euroopan maista Puola, Tshekki ja Unkari tukevat nyt Yhdysvaltain politiikkaa samalla tavoin kuin ne joutuivat tukemaan toista supervaltaa kylmän sodan aikana. -Onko jopa pahempi asia se, että ne tekevät sen nyt vapaaehtoisesti, Laakso kyseli.

Irak-kysymys hallitsi myös Naton pääsihteerin George Robertsonin Suomen-vierailua. Santahaminassa armeijan harjoitusnäytöstä seurannut Robertson kiisti, että Nato-mailla olisi erimielisyyttä Irak-hyökkäyksen tukemisesta. Robertsonin mukaan nyt keskustellaan vain mahdollisen sotilaallisen tuen ajankohdasta.

Eurooppalaisjohtoa julistautui USA:n tueksi

Kahdeksan eurooppalaisen maan johtajat ovat osoittaneet tukensa Yhdysvalloille Irakin kysymyksessä. Allekirjoittajista puuttuvat USA:n sotaisaa Irak-politiikkaa kritisoineet Ranska ja Saksa.

Brittiläisessä The Times -sanomalehdessä julkaistussa kirjeessä Britannian, Espanjan, Italian, Portugalin, Unkarin, Puolan,Tanskan ja Tshekin johtajat kehottavat Eurooppaa toimimaan yhdessä Yhdysvaltojen kanssa sen yrittäessä riisua Irakia joukkotuhoaseista.

Allekirjoittajista puuttuivat Ranska ja Saksa, jotka ovat arvostelleet Yhdysvaltoja ja sen läheistä liittolaista Britanniaa suunnitelmista hyökätä Irakiin.

Johtajat korostivat YK:n roolia ja sanoivat, että YK:n tulee painostaa Saddam Husseinia luopumaan joukkotuhoaseistaan.

Allekirjoittajina olivat Britannian Tony Blair, Espanjan Jose Maria Aznar, Italian Silvio Berlusconi, Portugalin Jose Manuel Durao Barroso, Unkarin Peter Medgyessy, Puolan Leszek Miller, Tanskan Anders Fogh Rasmussen ja Tshekin Vaclav Havel.

(MTV3-STT-AFP)

(Huomenta Suomi 30.01.2003)

Yhdysvalloissa on osoitettu mieltä presidentti Bushin eilisen puheen johdosta. Mielenosoittajat pitivät puhetta militaristisena.

(Huomenta Suomi 30.01.2003

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme