Mainos
Mainos

Estonia-turman omaiset vaativat uutta tutkintaa

Estonian uhrien omaiset vaativat uutta tutkintaa koskien autolautan uppoamissyitä vuonna 1994. Vaatimukset perustuvat väitteeseen, jonka mukaan Estoniassa tapahtui räjähdys.

- Niin paljon uutta todistusaineistoa on viime vuosina kertynyt, ettemme voi enää olla epäilemättä, ettäkö kansainvälinen onnettomuusraportti ja sen johtopäätökset onnettomuuden syistä olisivat olleet oikein, sanoo Helje Kaskel, Estonia Litigation -yhdistyksen johtaja.

Estonian uhrien omaiset aikovat aloittaa ylihuomenna viikon kestävän kampanjoinnin uuden kansainvälisen onnettomuustutkinnan järjestämiseksi.

Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut Estonia-lautta upposi syyskuun 28. päivän yönä vuonna 1994. Onnettomuudessa kuoli yhteensä 852 ihmistä. Vain 137 selvisi onnettomuudesta hengissä. Suurin osa uhreista oli Ruotsin kansalaisia.

Kansainvälinen onnettomuustutkintalautakunta tuli vuonna 1997 lopputulokseen, jonka mukaan lautan keulavisiirin vaurioutuminen myrskyssä johti onnettomuuteen, joka on tiettävästi Itämeren historian pahin.

Viro js Ruotsi kuitenkin avasivat onnettomuuden tutkimukset uudelleen vuonna 2005 sen jälkeen, kun monet uhrien omaiset olivat esittäneet julkisuudessa väitteitä lautalla tapahtuneesta räjähdyksestä. Löytyi myös todisteita siitä, että lautalla oli kuljetettu neuvostoaikaista armeijakalustoa. Viron uusintaraportissa viime vuonna kuitenkin todettiin, että kemiallisten testien mukaan keulassa ei voinut tapahtua räjähdystä.

Kaskelin ja hänen järjestönsä mukaan tieto siitä, että Estonia-lautassa kuljetettiin neuvostosotakalustoa, on jäänyt "yhdeksi häiritsevimistä seikoista" koko onnettomuuden tutkinnassa.

Viron onnettomuustutkinta, jota johti valtionsyyttäjä Margus Kurm, on asettanut monet vuoden 1997 raportissa olevat seikat kyseenalaisiksi.

Kurmin raportti sisälsi mm. todistuksen kahdelta miehistön jäseneltä, jotka kertoivat nähneensä vettä ensin autokannen alapuolella sijaitsevassa kerroksessa, missä ramppi oli suljettu. Tämän tiedon on katsottu heikentäneen vuoden 1997 raportissa todettua huomiota, jonka mukaan vesi tuli sisään juuri autokannelta.

- Ennen kuin tiedämme, milloin ja miten vesi tulvi autokannen alapuolelle, laivan uppoamisen syitä ei voida paikkaansapitävästi todistaa, Kurm sanoo.

Kurm muös valittelee, että Ruotsin viranomaiset kielsivät häntä tapaamista ruotsalaisia sukeltajia, jotka tutkivat ja kuvasivat Estonian hylyn vuonna 1994. Sen jälkeen sulkeltaminen maanalaiseen hautapaikkaan kiellettiinkin.

On esitetty myös teorioita, joiden mukaan Estonia törmäsi sukellusveneeseen. Natolla oli sukellusveneoperaatioita samaan aikaan Itämerellä.

Vuoden 1997 onnettomuustutkinnan suomalainen jäsen Kari Lehtola sanoo puolestaan, että vastaamattomia kysymyksiä ei enää ole.

- Kun (Estonian tapaisia) katastrofeja tapahtuu, ihmisillä tulee tarve syyttää jotakuta, Lehto sanoi hiljattain virolaisessa Postimees -lehdessä.

(MTV3-AFP)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme