Mainos
Mainos

EU aikoo asettaa aikarajan kantasolututkimukselle

EU:n komissio haluaa rajoittaa ihmisalkioista eristettyjen kantasolujen käyttöä unionin rahoittamissa tutkimushankkeissa. Komission esityksen mukaan EU rahoittaisi vain sellaisten ihmisalkioista saatujen kantasolulinjojen tutkimusta, joita on alettu kasvattaa ennen 27. kesäkuuta 2002. Näin tutkijoiden käyttöön jäisi vain rajoitettu määrä kantasoluja.

EU:n rahoittamissa tutkimushankkeissa ei voisi käyttää esimerkiksi ensimmäisiä suomalaisia kantasolulinjoja, sillä niitä alettiin kasvattaa Väestöliitossa vasta loppukesästä 2002.

Yhdysvallat ilmoitti jo pari vuotta sitten vastaavasta aikarajasta. Siellä liittovaltio rahoittaa vain tutkimushankkeita, joissa käytetään alkioista ennen elokuuta 2001 eristettyjä kantasolulinjoja.

EU:n suunnittelema aikaraja ei koskisi jäsenvaltioiden itse rahoittamaa tutkimusta, mutta kantasolututkijat pitävät unionia alansa kannalta tärkeänä rahoituslähteenä.

Ihmisalkioiden hyödyntäminen tutkimuksessa kuohuttaa etenkin katolisia maita. Toisaalta kantasolututkimuksen uskotaan avaavan lääketieteessä aivan uusia mahdollisuuksia mm. elinsiirtoihin tai sellaisten vaikeiden sairauksien kuin Alzheimerin taudin, Parkinsonin taudin ja diabeteksen hoitoon.

Alkion kantasolut kykenevät erilaistumaan miksi tahansa elimistön soluksi, mutta niistä ei voi kasvaa uutta ihmisyksilöä. Kantasolut eristetään hedelmöityshoidoista yli jääneistä alkioista. Komission ehdotuksen mukaan alkioiden käyttöön tarvittaisiin aina luovuttajan eli hedelmöityshoitoa saaneen henkilön suostumus, eikä hänelle saisi koitua taloudellista hyötyä luovuttamisesta. Vastaavia määräyksiä noudatetaan esimerkiksi suomalaisessa tutkimuksessa jo nyt.

Keinotekoinen raja

EU-maat ja Euroopan parlamentti käsittelevät komission esittämiä sääntöjä syksyllä. Toistaiseksi EU ei rahoita alkioiden kantasoluilla tehtävää tutkimusta ollenkaan, koska asiasta ei päästy sopuun viime vuonna unionin käsitellessä uutta tutkimuksen puiteohjelmaa.

EU-maista Saksa ja Irlanti eivät itse salli lainkaan tällaista tutkimusta, kertoo professori Outi Hovatta Tukholman Karoliinisesta instituutista. Myös Ranska, Espanja ja Italia rajoittavat tutkimusta tiukasti verrattuna esimerkiksi Britanniaan, Ruotsiin, Suomeen ja Belgiaan.

Päätökset asiasta on määrä tehdä Italian johdolla, sillä se toimii EU:n puheenjohtajamaana vuoden loppuun asti. EU:n tutkimuskomissaari Philippe Busquin luonnehtii suunniteltua aikarajaa poliittiseksi. Tarkoituksena on varmistaa, ettei hedelmöityshoidoissa aleta tuottaa ylen määrin ylijäämäalkioita pelkästään EU:n tutkimushankkeita varten.

Tutkijat pitävät rajoitusta turhana ja keinotekoisena. Professori Outi Hovatta sanoo sen vaikeuttavan merkittävästi kantasolututkimusta. Hänen mukaansa aikarajan siirtäminen puolella vuodelle viime vuoden loppuun takaisi sen, että tutkijoille riittäisi kantasoluja uusista hyvälaatuisista linjoista. Hän huomauttaa, että ilman tutkimusmateriaalia myös tulokset jäävät haaveiksi.

- Paljon pitäisi tutkia, ennen kuin meillä on riittävästi tietoa esimerkiksi kudossiirtoja varten. Me yritämme koko ajan perustaa uusia linjoja, jotta soluja saataisiin riittävästi. Tutkimus vaatii tietyn määrän linjoja, huokaa Hovatta.

Hän pitää pelkoa ylimääräisten alkioiden tehtailusta täysin keinotekoisena. Dosentti Timo Tuuri Väestöliitosta puolestaan muistuttaa koko tutkimusalan olevan niin uusi, ettei kukaan osaa edes ennustaa nykyisten kantasolulinjojen kestävyyttä. Toisaalta kantasoluja koskeva tieto on vielä niin vähissä, että vanhoissakin linjoissa riittää Tuurin mukaan vielä tutkittavaa.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme