Mainos
Mainos

EU haluaa rikollisuuden kuriin

EU:n pyrkimykset puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen eli mm. rahanpesuun ja huumekauppaan tulivat asteen verran kouriintuntuvimmiksi, kun EU-maiden sisä- ja oikeusministerit keskustelivat tänään Luxemburgissa asiaa pohtineen korkea tason työryhmän ehdotuksista.

Toiveena on mm. laajentaa EU:n tulevan poliisiviraston eli Europolin tehtäväkenttää niin, että se voisi tarvittaessa olla mukana jäsenmaiden poliisioperaatioissa ja antaa mm. erilaista asiantuntija-apua.

Työryhmän linjauksen mukaan Europol ei edelleenkään voisi itse lähteä jahtaamaan rikollisia. Ehdotuksessa on kirjattu kaikkiaan 15 poliittista suuntaviivaa. Lisäksi siinä on annettu 30 tarkempaa suositusta aikatauluineen.

Lopullinen kanta ehdotuksiin otetaan vasta EU-maiden johtajien huippukokouksessa, joka on kesäkuussa Amsterdamissa. Sisäministeri Jan-Erik Enestamin (r.) arvioi nyt käydyn keskustelun perusteella, että ehdotukset saavat hyvän vastaanoton.

Ensisijainen pyrkimys on tehostaa jo annettujen säädösten käyttöä ja toimenpanoa sekä lisätä eri viranomaisten kuten poliisin, tullin, tuomareiden, syyttäjien ja verottajan yhteistyötä eri maiden välillä kuitenkaan rikkomatta kansalaisten tietosuojaa.

Jos työryhmän ehdotukset menevät eteenpäin, kuhunkin jäsenmaahan tulee keskitetty yhteyspiste helpottamaan tietojen vaihtoa ja yhteydenpitoa. Sen katsotaan myös parantavan kansallisia toimia rikollisuuden torjumiseksi.

Myös yhteistyötä EU:n jäsenyyttä hakeneiden maiden ja mm. Venäjän ja Ukrainan sekä kansainvälisten toimijoiden kuten Interpolin kanssa on tarkoitus lisätä. Tämän muistutetaan olevan hyvin tärkeää, koska järjestäytynyt rikollisuus verkostuu maailmanlaajuisesti.

Lisäksi uusi tietotekniikkaa kuten internet ja sähköinen pankkitoiminta lisäävät rikollisten toimintamahdollisuuksia ja helpottavat rikollisesti hankitun rahan siirtämistä näennäisesti lailliseen toimintaan.

Rikollisjärjestöön kuuluminen rangaistavaksi teoksi

Tavoitteena on myös saada rikollisjärjestöihin kuuluminen rangaistavaksi teoksi. Jonkin ryhmän jäsenyyden saattaminen rangaistavaksi on ollut jonkin verran vieras ajatus pohjoismaiselle oikeuskäytännölle, mutta oikeusministeri Kari Häkämiehen (kok.) mukaan työryhmän muotoilu on sellainen, että Pohjoismaat voivat sen hyväksyä. Siinä edellytetään tahallisuutta.

Pohjoismaat ovat myös mm. kysyneet, miten rikollisjärjestö voidaan yksiselitteisesti määritellä. Sama ongelma on ollut myös järjestäytyneen rikollisuuden tarkentamisessa. Yleisen näkemyksen mukaan siihen on lopulta turha käyttää vuosia, koska epämääräisempänäkin se kertoo kaikille riittävän tarkasti, mistä on kyse.

EU:n aiempien tutkimusten mukaan EU-maista vain Suomessa ja Irlannissa järjestäytynyt rikollisuus ei ole vielä muodostunut suurongelmaksi.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme