Mainos
Mainos

EU-into laimenee Baltiassa

Baltian maissa pelätään, että EU-jäsenyyden kannatus saattaa vähentyä kansalaisten keskuudessa, kun jäsenyysneuvotteluissa päästään hankalimpiin asioihin. Liettuan varaulkoministeri Evaldas Ignatavicius sanoi tänään Riiassa, että odotettavissa on aiempaa kovempaa julkista keskustelua. Hakijamaiden tilanteesta puhuttiin Pohjoismaiden neuvoston ja Baltian neuvoston yhteisessä parlamentaarikkokokouksessa.

Baltian maissa epäillään jo EU-jäsenyyden kannattavuutta.

Jäsenyysinnon hiipuminen on pantu merkille myös EU-puheenjohtajakauttaan lopettelevassa Ruotsissa. Ulkoministeri Anna Lindhin sijaisena Riiassa esiintynyt suurlähettiläs Tomas Bertelman piti huolestuttavana, että kansalaisten tuki EU:lle on hiipumassa. Bertelmanin mielestä keskustelussa on keskitytty liiaksi jäsenyyden kielteisiin puoliin. Hän patisteli poliitikkoja tuomaan esiin enemmän myönteisiä asioita. Balttien mielestä nykyiset EU-maat voisivat edistää asiaa antamalla selvän aikataulun, milloin hakijat voisivat päästä unionin jäseniksi. Viron pääneuvottelijana jäsenyysneuvotteluissa istuva Alar Streimann sanoi, että nykyisten EU-maiden tulisi täsmentää aikatauluja jo Göteborgin huippukokouksessa parin viikon kuluttua. Hän viittasi juuri siihen, että jäsenyysneuvotteluissa pöydällä alkavat olla kaikkein vaikeimmat asiat. Riian kokouksessa siteeratun tutkimuksen mukaan virolaisista 46 prosenttia vastustaa EU-jäsenyyttä, kun kannattajia on vain 23 prosenttia.

Siirtymäajat nostattavat tunteita

EU:n kaavailemat siirtymäajat työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ovat yksi asia, jota Baltian maissa on vaikea niellä. Harminaihe tuli selväksi monestakin suusta. Viron Streimann sanoi, että EU:n kannalta vaatimus on ymmärrettävä, mutta hakijamaissa se nostattaa enemmän tunteita kuin asialla on taloudellista merkitystä. Latvian ulkoministerin Indulis Berzinsin mukaan heille on tärkeää kokea, että he ovat alusta alkaen tasaveroinen jäsen, eikä EU:n laajentumisen myötä synnytetä toisen luokan jäsenvaltioita. Liettuan Ignatavicius oudoksui myös työvoiman liikkumisen siirtymäaikoja ja kehotti Pohjoismaita ajamaan mahdollisuutta sopia kahden maan kesken vapaasta kulusta. Kansanedustaja Outi Ojala myönsi, että Suomessakin on pelkoja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Hän kiitteli EU:ssa juuri sovittua kompromissiratkaisua.

Pieni kiista Nato-tuesta

Nato-tunnus-mustavalkoinen

Baltian maiden toiveet päästä myös sotilasliitto Naton jäseniksi vilahtelivat puheissa. Naton laajentuminen nähdään vain ajan kysymyksenä, ja toiveena on mahdollisimman pian. Huomenna hyväksyttävään kannanottoon on tulossa maininta, että "EU:n ja Naton laajentuminen on tärkeätä vakauden, rauhan ja hyvinvoinnin turvaamiseksi Euroopassa". Liettuan edustajat olisivat halunneet lisätä siihen Pohjoismaiden selvän tuenilmaisun Baltian maiden Nato-pyrkimyksille. Pohjoismaiset kansanedustajat kuljeskelivat kokouspaikalla hieman noloina, kun yksikään ministeri heidän maistaan ei ehtinyt paikalle. Riiassa olisi kuultu mielellään erityisesti EU-puheenjohtajamaan Ruotsin ulkoministeriä. Suomessa yhteistyöasioista vastaava puolustusministeri Jan-Erik Enestam joutui hänkin työkiireiden vuoksi jäämään pois.

(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme