Mainos
Mainos

EU-johtajat kokoontuvat pohtimaan kilpailukykyä

EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään miettimään, miten EU:n talouskasvun saataisiin vauhtia. Valtiojohtajilla on edessään hankala tehtävä, koska talouden tila vaihtelee reilusti EU-maasta toiseen.

EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään Brysseliin kaksipäiväiseen huippukokoukseen pohtimaan, miten Euroopan laahaavaa kilpailukykyä voitaisiin kohentaa. Tarkoitus on saada uutta puhtia vuonna 2000 käynnistettyyn Lissabonin prosessiin, jonka tavoitteena oli tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin alue vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteesta ollaan niin pahoin jäljessä, että poliitikot etsivät nyt kiivaasti uusia keinoja hankkeen virkistämiseksi.

Valtiojohtajilla on kuitenkin edessään hankala tehtävä, koska talouden tila vaihtelee reilusti EU-maasta toiseen. Tuore kilpailukykyraportti totesi esimerkiksi viime viikolla, että samaan aikaan kun esimerkiksi Suomen ja Ruotsin talous on jo maailmanluokkaa, ovat Italia ja Kreikka pahoin muita jäljessä Näin ollen yksinkertaisia, koko EU:lle sopivia ratkaisuja on vaikeaa löytää.

Tilannetta ei helpota, että useimmat kilpailukykyyn suoraan vaikuttavat politiikan alueet, kuten verotus ja koulutus kuuluvat jäsenmaiden omaan - eivät EU:n - toimivaltaan.

Kokouksesta ei etukäteen odotetakaan juuri konkreettisia päätöksiä vaan lähinnä poliittista sitoumusta talousuudistuksiin.

Päästötavoitteet vahvistetaan

Päämiehet siunaavat huippukokouksessa myös valtiovarainministerien sunnuntai-iltana vääntämän sovun euromaiden budjettikurivaatimusten höllentämisestä. Sopimuksen mukaan euromaiden julkinen budjettialijäämä ei jatkossakaan saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Samalla sallitaan kuitenkin useita poikkeuksia, joiden perusteella rajan voi väliaikaisesti ylittää.

Lisäksi kokouksessa keskustellaan Kioton ilmastosopimuksen jälkeisen ajan päästövähennystavoitteista. Ympäristöministerit sopivat jo pari viikkoa sitten EU:n alustavista tavoitteista. Kehittyneiden maiden tulisi vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna harkita 15-30 prosentin vähennyksiä vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 prosentin vähennyksiä vuoteen 2050 mennessä.

Samoin asialistalla on kysymys kehitysmaille lainoja myöntävän Maailmanpankin seuraavasta pääjohtajasta. Yhdysvallat ajaa tehtävään Irakin sodan pääarkkitehtia, konservatiivista apulaispuolustusministeriä Paul Wolfowitzia, mikä on aiheuttanut vastalauseita useissa Euroopan maissa.

(MTV3-STT)

(Huomenta Suomen uutiset 22.03.2005)

Palveluiden vapaa liikkuvuus EU:n alueella on yksi kysymys, joka hiertää EU:n taloudessa. Muun muassa Ranska vastustaa voimakkaasti palveluelinkeinojen siirtämistä maasta toiseen.

(Kymmenen uutiset 22.03.2005)

(Seitsemän uutiset 22.03.2005)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme