Mainos
Mainos

EU-maat ovat sopineet asevientisäännöistä

EU-maiden ulkoministerit pääsivät tänään sopuun unionin yhteisestä asevientinormistosta. EU sitoutuu uusilla säännöksillä olemaan myymättä aseita maihin, jotka ovat rikkoneet ihmisoikeuksia, tukevat kansainvälistä terrorismia tai ovat aikeissa aloittaa sodan.

Uudella säännöstöllä pyritään lisäämään EU-maiden aseviennin avoimuutta sekä varmistamaan ihmisoikeusnäkökohtien huomioiminen. Normisto on ainoastaan poliittisesti, ei juridisesti sitova. Säännöstön hyväksymistä edelsi tiukka kädenvääntö Ranskan ja 14 muun EU-maan välillä. Ranska ei hyväksynyt esitetyn laajuisia konsultaatiovelvoitteita. Närää aiheutti kohta, jonka mukaan jäsenmaan olisi ilmoitettava muille EU-maille hyväksyessään sellaisen asetoimituksen, jonka toinen EU-maa on kieltänyt. Riidan päätteeksi lopputekstiin kirjattiin, että ilmoitus on annettava vain vientiluvan evänneelle maalle.

Ulkoministeri Tarja Halosen (sd.) mukaan muut EU-maat voivat noudattaa Ranskaa laajempia ilmoituskäytäntöjä. Hän kertoi seuranneensa Ranskan käyttäytymistä "mielenkiinnolla". -Ranskalaisella kollegallani (Hubert Vedrinellä) oli kaikesta päätellen hyvin tiukat ohjeet, hän totesi.

Ranskan tiukkaa linjaa selittää maan vahva puolustusteollisuus. Hubert Vedrine korostikin, että aseviennillä on hyvin erilainen merkitys EU-maiden kansantalouksille. Neljä suurinta - Ranska, Britannia, Italia ja Saksa - muodostavat 90 prosenttia EU:n aseviennistä.

Aseteollisuus kilpailee hinnalla ja laadulla

Asevientinormiston läpivieminen kuului Britannian kesäkuun lopussa umpeutuvan EU-puheenjohtajuuskauden tärkeimpiin tavoitteisiin. Britannian uusi hallitus on korostanut voimakkaasti pyrkimystään "eettiseen ulkopolitiikkaan". Ulkoministeri Robin Cook vaikuttikin tyytyväiseltä voidessaan ilmoittaa säännösten hyväksymisestä.

-EU-maiden aseteollisuudet kilpailevat vientimarkkinoilla vain hinnalla ja laadulla, eivät ihmisoikeuksien tai demokraattisten periaatteiden kustannuksella, Cook painotti lehdistötilaisuudessa. Tarja Halonen luonnehti asevientinormiston hyväksymistä vesitetyssä muodossaankin merkittäväksi saavutukseksi.

-Otimme ensimmäisen askeleen, jatkossa voimme mennä pitemmälle. Jo nyt saimme kuitenkin aikaan poliittisesti sitovat konsultaatiovelvoitteet, Halonen totesi. Hän korosti, että EU:n asevientinormistossa on kyse ns. minimisäännöksistä. Toisin sanoen jäsenmaat voivat halutessaan asettaa omille asevientiyrityksilleen tiukempia sääntöjä. -Suomen säännöstö on EU:n tiukimmasta päästä. Olemmekin voineet esiintyä tässä asiassa varsin aktiivisina, Halonen sanoi.

Ihmisoikeudet syyniin

Asevientinormisto velvoittaa EU-maat kiinnittämään suurta huomiota ihmisoikeuskysymyksiin. Jos on olemassa selvä riski, että tuojamaa käyttää aseita sisäisen sorron välineinä, vientilupia ei myönnetä. Ihmisoikeustilanteen seuraaminen perustuu YK:n, EU:n ja Euroopan neuvoston arvioihin, mutta myös muita tietolähteitä voidaan käyttää.

Halonen piti hyvänä, ettei arviointiperusteita rajattu liian tiukkaan. Näin jäsenmaat voivat huomioida äkilliset ihmisoikeusloukkaukset ennen kuin ne on ehditty kirjata virallisesti. EU:n aseviennin seurantaa helpottavat jatkossa selonteot, jotka laaditaan vuosittain sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Suomessa eduskunta saanee ensimmäisen asevientiselonteon käsiteltäväkseen tulevana syksynä. Halosen mukaan se esitetään mahdollisesti yht'aikaa ulkoministeriön laatiman laajemman ihmisoikeusraportin kanssa.

Kansalaisjärjestöt ovat niin Suomessa kuin muissa EU-maissa ajaneet aktiivisesti asevientinormistoa. Aktivisteja hyväksytyt säännökset tuskin sellaisenaan tyydyttävät, etenkin konsultaatiovelvoitteen typistäminen herättänee arvostelua.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme