Mainos
Mainos

Euromaat tunnustamassa Kreikan osittaisen maksukyvyttömyyden

Taistelu Suomen vaatimista vakuuksista Kreikan lainoille jatkui alkuillasta, kun euroalueen johtajat kiistelivät Kreikalle ja muille kriisimaille annettavasta tuesta.

Uutistoimisto Reuters ei maininnut vakuuksia raportoidessaan käsiinsä saamastaan sopimusluonnoksesta. Suomen edustajan mukaan vakuuksista kuitenkin pidettiin tiukasti kiinni.

Luonnoksen ydinkohtia ovat Kreikan ja muiden kriisimaiden lainapakettien maksuaikojen pidentäminen 15 vuoteen 7,5 vuodesta sekä lainakorkojen pudottaminen 3,5 prosenttiin 4,5-5,8 prosentista.

Suomi on tukenut lainaehtojen helpottamista. Suomen mukaan toimet lisäisivät kuitenkin lainanantajien riskiä, mikä korostaa vakuuksien merkitystä.

Lainaehtojen rukkaaminen liittyy kiinteästi Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n painoarvon kasvattamiseen. ERVV saisi muun muassa ensimmäistä kertaa valtuudet osallistua joukkovelkakirjojen jälkimarkkinoille, mikä helpottaisi yksityisten sijoittajien asemaa. ERVV voisi myös lainoittaa hallituksia ennaltaehkäisevässä mielessä, jotta ne eivät suistuisi Kreikan, Portugalin ja Irlannin kaltaiseen kriisiin.

Lisäksi hallitukset voisivat ERVV:n tuella pääomittaa pankkeja, jotka kärsivät tappioita Kreikan ja muiden kriisimaiden vuoksi.

Viimeksi mainitusta tuesta hyötyisivät eniten Saksa ja Ranska, joiden pankeilla on eniten saatavia Kreikasta. Tosin kaksi kolmasosaa Kreikan valtion velkapapereista on kreikkalaisten pankkien hallussa.

Laina-ajan ja korkojen muuttaminen iskisi pankkeihin ja muihin yksityisiin lainoittajiin, mikä merkitsisi Kreikan maksukyvyttömyyttä lainoittajien silmissä. ERVV:lle annettava mahdollisuus ostaa pankeilta Kreikan lainapapereita sekä mahdollisuus niiden pääomittamiseen voitelisivat kuitenkin yksityistä sektoria hyväksymään paketti.

Luonnoksessa torjutaan myös pankeille esitetty vero, jota pankit ovat vastustaneet ankarasti.

Brysselissä puhuttiinkin, että ratkaisu on Kreikan "osittainen" maksukyvyttömyys. Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi ennen kokousta, etteivät euroalueen johtajat sulje pois Kreikan ajautumista osittain maksukyvyttömäksi.

Merkel ja Sarkozy sopivat

Luonnoksen taustalla ovat Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn keskiviikon ja torstain väliseen yöhön venyneet neuvottelut, joissa EU:n voimamaat löysivät yhteisen kompromissin.

Neuvotteluihin osallistui loppuvaiheessa myös Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet. Esityksen hyväksyminen merkitsi täyskäännöstä EKP:n politiikasta, sillä EKP ei ole tähän saakka hyväksynyt ajatusta osittaisesta maksukyvyttömyydestä. Pankki on korostanut lainojen takaisinmaksua alkuperäisillä ehdoilla, ei vähiten siksi, että EKP:lla on halllussaan runsaasti Kreikan velkapapereita.

Trichet'n pään käänsi ilmeisesti se, että ERVV:n painoarvoa kriisin ratkaisussa nostetaan tuntuvasti. Se merkitsee euromaiden osallistumista entistä massiivisemmin Kreikan tukemiseen.

Uutistoimisto AFP:n mukaan sopimusluonnos ei sisällä tarkkaa summaa, jolla Kreikkaa tuetaan. Diplomaatit kertoivat kuitenkin AFP:lle, että esillä on 71 miljardia euroa, joka jakautuisi euromaiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston kesken. Päälle tulisi yksityisen sektorin osuus.

Kreikalle runsas vuosi myönnetyn paketin koko on 110 miljardia euroa.

Katso Helena Petäistön raportti Brysselistä (Seitsemän uutiset 21.7.2011)

(MTV3 - STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme