Mainos
Mainos

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen satelee valituksia

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) presidentti Jean-Paul Costa pyörittelee päätään epäuskoisena. Hän kertoo, että oikeusistuimeen virtaa valituksia epäillyistä ihmisoikeusrikkomuksista. Viime vuonna jätettiin 40 000 uutta. Jonossa niitä on nyt noin 80 000.

Noin 90 prosenttia valituksista jätetään tutkimatta, koska niissä ei ole syytä epäillä ihmisoikeusrikkomusta. Tätä nykyä valittaja saa tutkimattajättämispäätöksen EIT:stä muutamassa kuukaudessa. Jos EIT ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, saattaa ratkaisua joutua odottamaan helposti viisikin vuotta.

Ranskalaisen ihmisoikeusjuristin mukaan tilanne vaikuttaa jo osin paradoksaaliselta.

- Tämä on huono valittajalle, ja myös meidän kannaltamme. Saatamme määrätä jonkun valtion maksamaan korvauksia liian pitkäksi venyneestä oikeudenkäynnistä, mutta ratkaisun viipyessä syyllistymme itsekin samaan, Costa sanoo.

Jopa joka neljäs uusi valitus saapuu ihmisoikeustuomioistuimeen Venäjältä. Merkittävä osa niistä koskee väitettyjä ihmisoikeusrikkomuksia Tshetsheniassa. Ja juuri Venäjä jarruttaa käsittelyn nopeuttamista. Se on jäsenmaista ainoa, joka ei ole ratifioinut lisäpöytäkirjaa, joka mahdollistaisi selkeiden tapausten joutuisamman käsittelyn.

- En halua olla turhan optimistinen, mutta uskon, että Venäjällä jo tapahtuneiden sisäpoliittisten muutosten jälkeen maa ratifioi sopimuksen.

Samansuuntaisen, toiveikkaan, lausunnon Costa antoi Russia Today -lehdelle reilu vuosi sitten Venäjällä vieraillessaan.

"Sananvapaudessa voi olla ongelmia Suomessa"

Costa on toiminut EIT:n korkeimpana johtajana vuodesta 2007. Suomen ihmisoikeusasioita hän on seurannut ihmisoikeustuomioistuimen tuomarina jo kymmenen vuotta.

Hänen mukaansa Suomen ihmisoikeustilanne on tilastojen valossa paljon parempi kuin Euroopan maissa keskimäärin. Kenenkään oikeutta elämään ei ole loukattu, ja vain kerran Suomi on tuomittu vakavasta rikkomuksesta. Asia koski kongolaista turvapaikanhakijaa, jonka karkottaminen takaisin kotimaahansa olisi EIT:n mukaan merkinnyt kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kieltävän artiklan rikkomista.

- Jos jotain esimerkkejä halutaan, niin Suomesta on tullut tapauksia, joissa valittaja on jäänyt oikeudessa ilman suullista käsittelyä. EIT:n mielestä on tärkeää, että vastaaja tulee kuulluksi jossain oikeusasteessa. Erityisen tärkeää tämä on rikosoikeudellisissa jutuissa, Costa sanoo.

Myös sananvapauden toteutumisessa Suomessa Costa näkee joitakin mahdollisia ongelmia. Hän on selvästi lukenut läksynsä ennen Suomen-matkaa.

- Teillä on vireillä juttuja, joissa on julkisuuden henkilö ja hänen naisystävänsä. Se osoittaa, että Suomenkin kaltaisessa maassa voi esiintyä puutteita ihmisoikeuksissa.

- En tietenkään tiedä, miten näissä tulee käymään, mutta useat tapaukset kallistuvat nykyään sananvapauden puolelle, jos kyse on julkisuuden henkilöistä.

Costa kävi Suomessa korkeimman hallinto-oikeuden vieraana kesäkuun alussa. Hän tapasi muun muassa oikeusalan vaikuttajia, oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) ja presidentti Tarja Halosen.

(MTV3-STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme