Mainos
Mainos

Fukushiman onnettomuus nosti syöpäriskiä vain vähän

Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuuden vaikutukset alueella asuneiden terveyteen jäänevät pieniksi Tshernobylin onnettomuuteen verrattuna.

Maailman terveysjärjestö WHO:n raportin syöpäriskiarvio keskittyy voimala-alueen läheisyydessä asuneisiin pieniin lapsiin. Säteilylle pahiten altistuneista yksivuotiaista arvioidaan, että syöpään sairastuu yksi ihminen enemmän sataa ihmistä kohti. Raportin mukaan japanilaisista sairastuu syöpään elämänsä aikana keskimäärin 30–40 ihmistä sadasta.

– Arviointiraportti ei perustu yhteenkään havaittuun syöpätapaukseen, vaan on ennuste siitä, mitä terveysvaikutuksia onnettomuudella tulevaisuudessa saattaisi olla, sanoo raporttia tekemässä ollut tutkimusprofessori Anssi Auvinen Säteilyturvakeskuksesta.

Onnettomuuden suurin säteilylaskeuma osui 30 kilometrin päähän vaurioituneesta reaktorista Iitaten ja Namien alueelle, jossa asui ennen väestön evakuointia noin 30 000 ihmistä, joista lapsia oli alle 2000. Säteilyn arvioitiin suurentavan kilpirauhassyövän ilmaantuvuutta vuoteen 2100 mennessä suurimmillaan noin yhdellä tapauksella 250 lasta kohti.

– Syöpäriski on niin WHO:n kuin Japanin terveysviranomistenkin mukaan suhteellisen pieni, lukuunottamatta ydinvoimala-alueella työskennelleitä pelastusmiehiä ja sen välittömässä läheisyydessä asuneita ihmisiä, toteaa MTV3:n kirjeenvaihtaja Petri Saraste.

– Tulevat tutkimukset osoittavat, kuinka hyvin arviot osuvat oikeaan. On kuitenkin epävarmaa, pystytäänkö lisäriskiä osoittamaan, jos vaikutus on niin pieni kuin on arvioitu, Auvinen jatkaa.

Suomen elintarvikkeisiin ei vaikutusta

Auvisen mukaan kahden vuoden takaisen Fukushiman onnettomuuden säteilyvaikutukset jäivät kymmenesosaan verrattuna Tshernobylin vuoden 1986 ydinvoimalaturmaan.

Fukushiman turman jälkeen japanilaisten elintarvikkeiden säteilyarvoja on valvottu tehostetusti. Raja-arvojen ylityksiä on esiintynyt hyvin vähän, lähinnä onnettomuusalueen kaloissa, riistalihassa ja sienissä. Suomeen asti vaikutukset eivät yllä, sillä Japanista tuodaan maahan lähinnä soijakastikkeita, alkoholia, vilja- ja kasvisvalmisteita sekä teetä ja riisiä.

– Fukushiman läheistöllä asuvat eivät luonnollisestikaan voi juoda vesijohtovettä. Riisiä tai muita elintarvikkeita ei voi viljellä eikä kasvattaa karjaa tai tuottaa maitoa – tai voi, mutta näitä tuotteita ei kukaan osta. Monet kylät 20 kilometrin säteellä voimalasta ovatkin täysin autioituneita aavekyliä, MTV3:n Petri Saraste jatkaa.

30 miljoonaa tonnia jätettä

Fukushiman ydinvoimala-alueelta evakuoitiin asukkaita 50 kilometrin alueelta. Osassa alueita evakuointi on tosin jo purettu.

Saastuneilla alueilla on pesty taloja ja katuja sekä kuorittu pois pintamaata. Alueelta puhdistettu radioaktiivinen jäte on varastoitu Fukushiman alueelle odottamaan jatkokäsittelyä. Japanin hallituksen arvion mukaan jätettä on kertynyt yli 30 miljoonaa tonnia. Lopullista jätteiden sijoituspaikkaa suunnitellaan otettavaksi käyttöön vasta noin 30 vuoden kuluttua.

(MTV3)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme