Mainos
Mainos

Hallitustunnustelut käyntiin Norjassa

Norjassa alettiin koota hallitusta jo heti parlamenttivaalien jälkeisenä päivänä. Vaalivoittajaksi nousseen työväenpuolueen johtaja Jens Stoltenberg tapasi tänään keskusta-vasemmistolaisen vaaliryhmänsä johtajia sopiakseen varsinaisten hallitusneuvottelujen aikataulusta.

Samaan aikaan vaalien häviäjä, pääministeri Kjell Magne Bondevik, valmistautui jättämään paikkansa. Hän kertoi kuningas Haraldille aikovansa erota ensi kuussa sen jälkeen kun hänen hallituksensa on esitellyt uuden budjetin.

Bondevik ei halunnut syyttää ketään porvaripuolueiden vaalitappiosta. Hän uskoi myös, että keskusta-vasemmistolainen koalitio pystyy muodostamaan uuden hallituksen.

-Olen siitä varma ... Jännittävämpää on nähdä, miten pitkään hallitus pysyy koossa, hän sanoi.

Hallitusohjelman sorvaamisesta ennustetaan vaikeaa. Stoltenbergin työväenpuolue ja sen liittolaiset sosialistinen venstre ja keskustapuolue ovat kutakuinkin samaa mieltä sisäpoliittisista kysymyksistä, mutta ulkopolitiikasta vallitsee erimielisyyksiä.

Stoltenbergin mukaan hänen tuleva hallituksensa aikoo käyttää entistä suuremman siivun maan öljyrikkauksista hyvinvointipalveluihin.

-Työpaikat, koulut, vanhustenhoito, Stoltenberg julisti televisiossa, kun häneltä kysyttiin keskusta-vasemmistolaisen koalition painopistealueita.

Ulkopolitiikan pahimmat karikot ovat Norjan jäsenyys sotilasliitto Natossa, mahdollinen jäsenyys EU:ssa sekä suhtautuminen Yhdysvaltoihin. Sosialistisen venstren omassa ohjelmassa Yhdysvallat tuomitaan "pahimmaksi uhkaksi maailmanrauhalle".

Ensimmäinen enemmistöhallitus 20 vuoteen

Työväenpuolue, sosialistinen venstre ja keskusta saivat vaaleissa 87 edustajaa 169-paikkaiseen parlamenttiin, ja vaalituloksen perusteella Norja on siis saamassa ensimmäisen enemmistöhallituksensa 20 vuoteen.

Porvarillinen leiri eli kristillinen kansanpuolue, liberaali venstre ja höyre sekä niiden aiempi tukija edistyspuolue joutui tyytymään 82 paikkaan.

Suurimpia voittajia vaaleissa olivat työväenpuolue, joka lisäsi kannatustaan aiemmasta 18 paikalla 61 paikkaan sekä Carl I. Hagenin johtama äärioikeistolainen edistyspuolue, jonka kannatus nousi 12 paikkaa 38 paikkaan.

Pahimmat tappiot vaaleissa kärsivät oikeistolainen höyre, joka menetti edellisiin kansankäräjiin nähden 15 paikkaa, Bondevikin kristilliset, jotka hävisivät 11 paikkaa sekä sosialistinen venstre, joka menetti kahdeksan paikkaa. Höyrellä oli aiemmin 38 edustajaa, kristillisellä kansanpuolueella 22 ja sosialistisella venstrellä 23 edustajaa.

(MTV3-STT-NTB-Reuters)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme