Mainos
Mainos

Halonen tapasi Reinfeldtin

Tapaamisessa nousi esille etenkin EU:n nopean toiminnan joukkojen rooli ja Naton taistelujoukkojen rooli erilaisissa rauhanturvaamis- ja pakottamisoperaatioissa.

Presidentti Tarja Halonen tapasi illansuussa Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldtin. Keskustelussa puhuttiin pitkälti EU-kysymyksistä, sekä erityisesti EU:n nopean toiminnan joukkojen roolista ja Naton taistelujoukkojen roolista erilaisissa rauhanturvaamis- ja pakottamisoperaatioissa. Pääministeri Reinfeldt korosti, että Ruotsi ei ole vielä tehnyt päätöstä Nato-taistelujoukkoihin osallistumisesta ja haluaa pitää asiasta tiivistä keskustelua yllä Suomen kanssa. Molemmat maat aikovat osallistua Nato-joukkojen harjoituksiin. Halosen mukaan EU:n nopean toiminnan joukot ovat Suomelle tässä vaiheessa tärkeämmät.

-Minusta tässä muotoilussa on selkein ero, Suomi on siinä suhteessa vielä hyvin pragmaattinen, koska meillä on vasta edessä tämä kuuden kuukauden EU:n nopean toiminnan joukkoihin osallistuminen. Ruotsilla on jo aikaisempaa kokemusta, ehkä tälläinen historiallinen perspektiivi on erilainen, miten tämä keskustelu lähti liikkeelle. Mutta käytännössä Suomi ja Ruotsi ovat hyvin lähellä toisiaan, me olemme mukana erilaisissa koalitioissa, mutta pidämme myös kiinni siitä, että kumpikin maa on sitoutumaton ja sotilaallisesti liittoutumaton, eikä mitään kummallista ole tässä suhteessa tapahtumassa.

Reinfeldt oli hyvin tyytyväinen tapaamiseensa presidentti Halosen kanssa ja kertoi arvostavansa Halosen kokemusta ja näkemyksiä monissa kysymyksissä, erityisesti turvallisuuspolitiikassa. Hän korosti, ettei Ruotsi ole vielä päättänyt omasta osallistumisestaan varsinaiseen Naton taisteluosastoon.

-Ruotsi ei ole kantaansa vielä päättänyt, vaikka Naton huippukokous on sellaista mahdollisuutta juuri esittänyt, Ruotsin kannalta se olisi periaatteessa mielenkiintoista, mutta haluamme vielä odottaa ennen kuin teemme lopullisen päätöksen. Olemme keskustelleet myös paljon yhteisistä EU:n nopean toiminna joukoista.

- Ruotsille on nyt tärkeää kantaa vastuunsa EU:n nopean toiminnan joukoista, joita rakennetaan yhteispohjoismaisten ja Baltian maiden joukkojen varaan. Sekä Ruotsin että Suomen yhteinen etu on pitää tätä keskustelua esillä, Reinfeldt jatkoi.

Reinfeldtin mukaan Ruotsilla on edessään monia mielenkiintoisia tarjouksia, mutta esimerkiksi Naton täysjäsenyydestä ei Reinfeldtin hallituksella ole mitään suunnitelmia.

-Tärkeää on käydä kuitenkin näitä keskusteluja ja olemme myös hyvin kiinnostuneita Suomessa käytävästä turvallisuuspoliittisesta keskustelusta.

Halonen ei halunnut arvioida onko Ruotsin valtiojohto tällä hetkellä innostuneempi Naton taistelujoukkoihin osallistumisesta, mutta arveli molempien maiden lähtevän hyvin käytännönläheisistä näkemyksistä. Suomi aikoo osallistua Naton taistelujjoukkojen harjoituksiin, mutta jäsenyys on suljettu toistaiseksi pois niin presidentin kuin pääministerin aiemmissa kannanotoissa.

-Kysymys on tietysti siitä kun tehdään tälläinen järjestelmä, jossa Suomi ja Ruotsi tekivät aloitteen kriisinhallintajoukkojen kehittämisestä EU:n puolelle niin me teimme sen juuri eri tavalla ajattelevia maita silmällä pitäen. Eri tavalla ajattelevia oli nimen omaan Natossa. Silloin keskityttiin siihen, että siinä me olemme täysjäseniä. Ja nyt me olemme niin pitkällä, että EU:n politiikka ja näiden joukkojen koordinointi, yhteensovitus on aika pitkällä ja ensimmäiset käytännön harjoitukset ovat edessä meillä tässä tammikuun ensimmäinen päivä.

-Nyt sitten pitää katsoa ihan rauhallisesti miten tämä lähtee toimimaan, meillä on vastuu tästä EU-puolesta yhtenä EU-maana. Se että suurin osa EU-maista on myöskin Nato-maita ja Natolla näyttää olevan samanlaisia tarpeita, he kehittävät varmasti niitä myös siellä. Meidän kannaltamme kysymys on siitä, että EU:ssa me olemme jäseniä, Naton kanssa me olemme tehneet tiivistä yhteistyötä, jopa johdettu Nato-operaatioita. Mutta ei ole mitään tarvetta ilmoittautua joka puolelle tällaiseen valmiusvuoroon ennen kuin on edes nähty tulokset siitä, missä me jäsenenä ollaan. Sitten kannattaa miettiä sitä mikä se ero on sille että on jäsen tai ei ole. Oma arvaukseni on, että tulevaisuudessa kriisinhallintaoperaatioiden yhteensopivuus ja harjoittelu on tärkeää, siitä riippumatta missä maat ovat jäseniä, esimerkiksi vaikkapa Venäjä ja Norja, tätä yhteensovitusta tarvitaan, kun sitä ei YK:sta löydy.

Halosen mielestä on hyvä, että on Suomi on haluttu kumppani erilaisiin asioihin, mutta hänen mielestään on näkyvissä se, että resurssit niissä maissa, joita halutaan mukaan operaatioihin, eivät kasva samassa suhteessa kuin tarve erilaisiin kriisinhallintaoperaatioihin kasvaa.

-On tärkeää, että mietitään mihin resurssit laitetaan, siten että tuloksena on kestävä rauha, joskus mennään liian myöhään, joskus joudutaan olemaan liian kauan, Halonen sanoi.

- Tietojahan me haluamme, katsotaan nyt, tällä hetkellä on hyvä pitää kiinni siitä mihin on tehnyt sitoumuksensa.

Aseveljeyskeskustelusta ei kannata hermostua

Ruotsissa käynnistyneestä keskustelusta Suomen sodanaikaisesta aseveljeydestä Natsi-Saksan kanssa Halonen totesi, että samanlaisia keskusteluja käydään monissa maissa, eikä niistä kannata hermostua.

- Meillä on itsellä ollut tämä keskustelu jo aiemmin, ja täällä se tulee nyt. Johtuen kylmästä sodasta, asioista ei keskusteltu kovin avoimesti ja nyt sitten tulee näitä keskustelun pyrskähdyksiä ja aloituksia, mutta me sanomme oman mielipiteemme selvästi ja annetaan muiden sanoa mielipiteensä, ei niistä kannata hermostua.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt totesi samasta keskustelusta kunnioittavansa Suomen ulkoministerin kantaa, ettei valtionjohdon, presidentin, pääministerin tai ulkoministerin kannata tälläisiin keskusteluihin lähteä mukaan. Hänen mukaansa Ruotsissa on käyty samanlaista keskustelua jo aiemmin Ruotsin roolista toisessa maailmansodassa.

(MTV3)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme