Mainos
Mainos

Historiallinen päätös hitsaa EU-maiden puolustusta – unionin huomio nyt turvallisuudessa

EU:n puolustusyhteistyötä vedetään kovaa vauhtia pois pilvistä maan kamaralle.

Pysyvän rakenteellisen yhteistyön maanantainen lähtölaukaus on tuomassa yhteistyöhön vihdoin konkretiaa. 23 mukaan lähtevää maata ryhtyvät valmistelemaan käytännön puolustushankkeita, joita on tähän mennessä ehdotettu yli 50.

EU:n puolustusyhteistyö etenee kovaa vauhtia. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että uuden yhteistyön käynnistäminen kertoo asenteiden ja ilmapiirin muuttumisesta.

Ajatukset ovat muuttuneet niin EU:n ja Naton yhteistyöstä kuin uhkakuvistakin.

– Uhkakuvat ovat vahvistuneet. Toisaalta ajatuksena on, että Nato ja EU voivat toimia yhteistyössä, eivätkä ne ole kilpailijoita toisilleen, Tiilikainen tulkitsee.

Turvallisuuteen kiinnitetään nyt enemmän huomiota myös siksi, että sotilasmahti Britannia on jättämässä EU:n. Toisaalta paineita tulee rahasta, koska monet talouskriisissä rypeneet EU-maat ovat leikanneet reippaasti puolustusbudjettejaan ja yhteistyö on keino tilkitä puutteita.

"Parasta EU:sta"

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) arvioi, että Suomi selvittää hyvin sitoumukset, joita yhteistyöhön osallistuvilta mailta vaaditaan.

Naton laskutavalla Suomen puolustusmenot ovat tänä vuonna noin 1,6 prosenttia bkt:sta, kun tavoitteeksi on asetettu 2 prosenttia.

Maat ovat luvanneet kasvattaa puolustusmenojaan ja aikovat nostaa investointien osuuden ainakin viidennekseen menoista. Jokainen maa on sitoutunut siihen, että niiden puolustussuunnitelmat arvioidaan kerran vuodessa.

Soini ei säästellyt sanojaan, kun hän kehui EU:n puolustusyhteistyötä. Se on hänen mukaansa parasta mitä EU:sta voidaan saada.

– Aikanaan kun Euroopan unioniin liityttiin, turvallisuus oli suomalaisille suurin syy äänestää jäsenyyden puolesta, Soini muistutti.

Apua hädän hetkellä

Samaan aikaan kun Brysselissä juhlittiin uutta yhteistyötä, muistettiin Pariisin kaduilla terrori-iskun toista vuosipäivää.

Koko Eurooppaa järkyttäneet iskut johtivat EU:n avunantolausekkeen laukaisemiseen ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan kerran. Perussopimuksen mukaan jäsenmailla on velvollisuus auttaa toisiaan hädän hetkellä, minkä takia Suomikin tarjoutui lisäämään suomalaissotilaiden määrää kansainvälisissä operaatioissa, jotta Ranska saisi kotiutettua omia joukkojaan.

Suomen toivomuksesta avunantolauseke toistetaan myös uuden puolustusyhteistyön asiakirjassa. Samaan hengenvetoon asiakirjassa todetaan tosin myös, että Nato on jäsenilleen turvallisuuden perusta.

Tiilikainen arvioi, että kirjaus antaa suuntaa siitä, minkälaisten tarpeiden varalle uutta rakenteellista yhteistyötä tehdään. Varautumista ei tehdä hänen mukaansa pelkästään hybridiuhkien varalta, vaan myös sellaisten uhkakuvien, jotka liittyvät alueelliseen koskemattomuuteen eli unionin alueen puolustamiseen.

– Oman alueen turvallisuus tulee vahvemmin mukaan eikä pelkästään voimavarayhteistyö ulkoisia operaatioita varten, Tiilikainen arvioi.

Soinin mielestä avunantolauseke-kirjauksen saaminen läpi on myös osoitus siitä, ettei moitteille hallituksen passiivisesta EU-politiikasta ole perusteita.

– Tässä terveisiä oppositiolle, pääkirjoittajille ja muille arvostelijoille.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme