Mainos
Mainos

Hitlerin ruoanmaistaja avautui viimein

Berliiniläinen Margot Wölk kätki menneisyytensä lähes 70 vuotta. Häpeä ja pelko oikeusprosesseista pitivät hänet vaiti.

Nyt 95-vuotias Wölk kertoo olleensa yksi natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin monista ruoanmaistajista. Hän ei koskaan kertonut asiasta edes sodasta ja sotavankeudesta selviytyneelle miehelleen.

Sihteerinä työskennellyt Margot Wölk pakeni talvella 1941 kotikaupunkinsa Berliinin pommituksia anoppinsa kotiin Itä-Preussissa. Muutama kilometri idyllisestä Gross-Partschin kylästä sijaitsi natsi-Saksan asevoimien itärintaman päämaja, niin kutsuttu Sudenpesä, silloisessa Rastenburgissa.

24-vuotias Wölk ei edes ehtinyt kotiutua Gross-Partschiin (nyk. Puolan Parcz), kun sota tuli noutamaan hänet.

– Olin tuskin saapunut, kun SS ilmestyi ovelle ja vaati: 'tule mukaamme!'", Wölk kertoo Der Spiegel-lehdessä.

Pahamaineinen SS oli natsi-Saksaa johtaneen kansallissosialistisen työväenpuolueen alainen sotilasorganisaatio.

Wölkin mukaan hänet pakotettiin uuteen työhön päämajassa. Hän sanoo aiemmin kieltäytyneensä jäsenyydestä natsien tyttöjärjestössä. Hänen isänsä oli kieltäytynyt natsipuolueen jäsenkortista.

"Margot, ylös!"

Wölk ja 14 muuta nuorta naista toimivat Hitlerin ruoanmaistajina kaksi ja puoli vuotta.

– Margot, ylös! kuului joka-aamuinen herätyskomento.

Sota-aikana pöytä oli katettu hyvin, vaikka lihaa ei ollut, sillä Hitler oli kasvissyöjä. Maistettavana oli niin vihanneksia kuin hedelmiä, kastikkeita ja pastaruokia.

Ruoka oli hyvää, erittäin hyvää. Mutta emme voineet nauttia siitä.

Hitler pelkäsi koko ajan että hänet yritettäisiin myrkyttää.

– Hän oli vainoharhainen siitä, että britit yrittivät myrkyttää hänet. Kaikki puhuivat siitä, mekin tiesimme siitä.

– Pelko kuolemasta jäyti aina, kun Hitler oli paikalla ja ruoat piti esimaistaa.

Wölk oli päämajassa, kun eversti Claus von Stauffenbergin johtama salaliitto yritti murhata Hitlerin heinäkuussa 1944. Pommi ei surmannut Hitleriä. Turvatoimet kiristyivät entisestään.

– Meitä vartioitiin kuin häkkieläimiä.

Ei nähnyt koskaan Hitleriä

Wölk sanoo, ettei koskaan nähnyt Hitleriä Sudenpesässä, vaikka tämä vietti siellä pitkiä aikoja. Esimaistettu ruoka vietiin edelleen Kolmannen valtakunnan johtajan pöytään koreissa.

Sodankäynnin käänne itärintamalla oli Stalingradin taistelu elokuusta 1942 helmikuuhun 1943.

Länteen etenevät Neuvostoliiton joukot saavuttivat tammikuussa 1945 Sudenpesän. Puna-armeija ampui kaikki muut maistajanaiset paitsi Wölkin. Hän oli ehtinyt paeta pahoin tuhoutuneeseen kotikaupunkiinsa.

Koettelemukset jatkuivat. Neuvostojoukkojen vallattua Berliinin loppukeväällä 1945 alkoi kaupungissa puna-armeijan ryöstely, tappaminen ja raiskaaminen.

Venäläiset raiskasivat kaksi viikkoa

Venäläiset pääsivät käsiksi myös Wölkiin.

– Minua raiskattiin 14 päivää. Minua raiskannut mies kutsui itseään majuri Berliiniksi. Olin epätoivoinen, en halunnut elää.

Hän ei seksuaalisen väkivallan seurauksena enää kyennyt koskaan saamaan lapsia.

Wölk sanoo, ettei ole katkera sotakokemuksistaan.

– En menettänyt huumorintajuani. Vaikkakin se muuttui sarkastisemmaksi.

Berliinin kahden viikon henkilökohtainen piina ei ollut ensimmäinen kerta. Wölk sanoo, että eräs SS-upseeri raiskasi hänet kerran Sudenpesässä.

– Halusin vain kertoa mitä siellä (Sudenpesässä) tapahtui. Hitler oli todella vastenmielinen mies. Ja sika.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme