Mainos
Mainos

Holokaustin traumat ovat syvällä: Suihkua pelätään kaasukammiona

Kauan unohduksissa olleet muistot palaavat usein mieleen vanhuudessa. Viimeinen sukupolvi holokaustista selvinneitä on jo pitkälti yli 70 vuoden iässä, ja voimat kauhistuttavien muistojen torjumiseen käyvät vähiin.

Vaikea yhtälö on havaittu Saksassa, jonne on muuttanut vuoden 1990 jälkeen kymmeniätuhansia juutalaissiirtolaisia. Maan terveydenhuollolla onkin yhä suurempia vaikeuksia selvitä kasvavan vanhusmäärän ongelmien kanssa.

Hoitajat myös kokevat, että heillä ei ole riittävästi välineitä auttamiseen.

- Saksa hyödyntää näitä ihmisiä historian silminnäkijöinä, mutta ei huolehdi heidän tarpeistaan, sanoo natsien uhrien tukiyhdistyksessä työskentelevä Christina Hilgendorff.

Erityisesti unohduksiin ovat jääneet uhrit, jotka eivät koskaan ole harjoittaneet juutalaista uskoa, mutta jotka natsit luokittelivat rodultaan juutalaisiksi, sanoo teologi Brigitte Gensch.

Juutalaista uskoa harjoittavat ovat voineet tukeutua juutalaisyhteisöön, mutta juutalaisrotuisiksi määritellyt ovat jääneet henkiselle ei-kenenkään maalle.

Vasta dementia paljasti menneisyyden

Brigitte Genschin mukaan uhrien vaitiolo jatkuu yhä. Joissakin tapauksissa edes holokaustista selvinneiden perheet eivät ole tienneet perheenjäsenensä menneisyydestä. Gensch muistaa tapauksen, jossa vanhainkodissa asuneen naisen keskitysleirikokemukset paljastuivat omaisille vasta tämän dementian myötä.

Gensch tarjoaakin vanhuksille apua elämäntarinoiden kirjoittamiseen ja suunnittelee perustavansa toimintakeskuksen Saksaan palanneille juutalaisille ja muille natsien vainoamille ihmisille.

Vireä 83-vuotias Manfred Joachim kuljettaa kaikkialla mukanaan runoa. Sen kirjoitti Joachimin vanhimman veljen vaimo maaliskuun 4. päivänä vuonna 1943, jolloin natsit hirttivät hänet.

-En voi lukea runoa ilman kyyneleitä, Joachim sanoo.

Hänen mukaansa natsiaika on jo "suljettu luku" elämässä. On kuitenkin selvää, että Joachimin ja hänen kohtalotovereidensa suhde menneeseen on monimutkainen.

Frankfurtilainen vanhustenhoidon koordinaattori Nils Neidhart sanoo, että arkipäiväisetkin asiat voivat laukaista vanhuksessa traumaattisen muiston.

- Jopa suihkuun kutsuminen voi aiheuttaa uskomattoman voimakkaan reaktion, koska se luo mielleyhtymän kaasukammiosta, Neidhart sanoo.

(MTV3-STT-AFP)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme