Mainos
Mainos

Hugo Chavez 1954 - 2013: Hölösuinen diktaattori vai köyhän kansan pelastaja?

Venezuelan presidentti Hugo Chávez on kuollut. Chávez sairasti pitkään syöpää. Hän oli kuollessaan 58-vuotias.

Latinalaisen Amerikan kiistellyimpiin johtajiin kuulunut Hugo Rafael Chávez Frías syntyi työväenperheeseen Sabanetassa, 28. heinäkuuta 1954.

Chávezin vanhemmat olivat opettajia, mutta hän itse alkoi luoda jo nuorena sotilasuraa. Venezuelan sotilasakatemiasta heinäkuussa 1975 valmistunut Chávez toimi armeijan laskuvarjojoukkojen everstiluutnanttina.

Chávez pettyi vuosien varrella syvästi Venezuelan poliittiseen järjestelmään ja perusti 1980-luvun alussa Bolivaarisen Vallankumouksellisen liikkeen (MRB 200).

Liike yritti vallankaappausta vuonna 1992, mutta hanke epäonnistui. Chávez joutui telkien taakse kahdeksi vuodeksi. Hänet armahdettiin kahden vuoden jälkeen vuonna 1994.

Sotilasurasta politiikkaan

Vankilasta vapautumisen jälleen Chávez ryhtyi poliitikoksi ja perusti uuden puolueen, Viidennen tasavallan liikkeen. Vuonna 1998 hän voitti presidentinvaalit.

Chávez alkoi välittömästi toteuttaa vallankumouksellista ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli nostaa öljyntuottajamaan köyhän kansan elintasoa.

Öljy-yhtiöitä kansallistettiin ja öljytuloilla rahoitettiin sosiaalisia uudistusohjelmia. Chávezin tukijat löytyivätkin ennen kaikkea köyhältä maaseudulta.

Neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2002 Chávez yritettiin syöstä vallasta. Vallankaappaushanke kesti vain kaksi vuorokautta.

Yleisesti on arvioitu, että Yhdysvalloilla olisi ollut näppinsä mukana vallankaappausyrityksessä, sillä syvästi kapitalismia ja imperialismia vihaava Chávez on ollut vuosikausia punainen vaate Yhdysvalloille.

George W. Bushin hallitus kielsi jyrkästi tukeneensa opposition vallankaappausyritystä, mutta Venezuelan opposition tiedetään tavanneen Yhdysvaltain hallinnon edustajia juuri ennen kuin Chávez yritettiin syöstä vallasta.

Chávez valittiin ylivoimaisella ääntenenemmistöllä uudelle presidenttikaudelle vuonna 2006.

Hän ilmoitti tuolloin pyrkivänsä muuttamaan perustuslakia niin, etteivät presidentin valtakaudet rajoittuisi enää kahteen. Oppostiossa Chávezin toimia kuvattiin "diktatoriseksi".

Chávez itse perusteli perustuslakimuutosta sillä, että hän tarvitsi enemmän aikaa Venezuelan sosialistisen vallankumouksen läpiviemiseen. Tiukassa kansanäänestyksessä Chávezin ehdotus kuitenkin kaatui.

Uusi kansanäänestys ehdotuksesta järjestettiin 2009. Tuolloin kansa sanoi kyllä presidentin valtakausien määrän rajoittamisesta luopumiselle.

Syöpähoidot varjostivat presidentinvaalivoittoa

Chávez asettui uudelleen ehdolle presidentinvaaleissa vuonna 2012 vaaleissa.

Hän voitti vastaehdokkaansa, oikeiston Henrique Caprilesin 55 prosentin ääniosuudella.

Vuodesta 2011 Chávez kävi useita kertoja Kuubassa hoidossa syövän vuoksi. Hän ehti jo vuoden 2011 syksyllä julistaa syövän voitetuksi, mutta joutui palaamaan uudelleen hoitoihin Kuubaan pian voitokkaiden presidentinvaalien jälkeen.

Chavezin kunnon heiketessä hän vetosi venezuelalaisiin, että nämä äänestäisivät Chávezin luottohenkilön ja pitkäaikaisen ministerin, Nicolás Maduron presidentiksi, mikäli hän ei enää itse kykenisi hoitamaan presidentin tehtäviä.

Vihattu ja rakastettu vallankumousjohtaja

Chávez on jakanut mielipiteitä jyrkästi kotimaassaan että maailmalla

Arvostelijoiden mukaan hölösuisen vallankumousjohtajan vasemmistopolitiikka on pelkkää populismia, jolla kansaa harhautetaan.

Öljuyhtiöiden kansallistamisesta huolimatta öljyn tuomat rikkaudet ovat jakautuneet yhä epätasaisesti vain harvoille. Korruptio ja köyhyys eivät arvostelijoiden mukaan vähentyneet Venezuelassa Chávezin lupauksista huolimatta.

Erityisesti vasemmistopresidenttiä soimattiin tiedotusvälineiden kontrolloimisesta sekä kansalaisten äänen vaientamisesta. Chávez sulki vallassaoloaikanaan useita vastustajiensa tv- ja radio-kanavia.

Chávez ei myöskään onnistunut kitkemään Venezuelan ehkä suurinta ongelmaa, väkivaltaa – päin vastoin, murhien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla.

Turvallisuustilanne erityisesti pääkaupungissa Caracasissa muuttui Chávezin vallan aikana katastrofaaliseksi. Murhien ja tappojen osalta Caracas kuuluu Etelä-Amerikan vaarallisimpiin kaupunkeihin.

Arvostelijoiden mukaan sosialistipresidentin itsevaltainen johtamistyyli on ajanut maan vaikeuksiin, mutta toisaalta monet tilastot puhuvat myös väitettä vastaan.

Esimerkiksi YK ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat kiitelleet sitä, että Chávezin valtaannousun jälkeen Venezuelan terveydenhuolto parani ja lukutaidottomuus katosi maasta lähes kokonaan. Maan bruttokansatuotekin kasvoi kohisten.

Myös Chávezin paljon parjatulle tiedotusvälineiden toiminnan rajoittamiselle löytyy paikoin ymmärrystä. Venezuelan yksityisen median tiedetään ajaneen vahvasti Chávezin - demokraattisella kansanäänestyksellä valitun presidentin - vallastasyöksemisyritystä vuonna 2002.

Kun Chávezin kannattajat marssivat kaduilla vallankaappausta vastustaakseen, eivät yksityiset tiedotusvälineet uutisoineet lainkaan mielenosoituksia.

Erityisesti yhdysvaltalaisinstanssit syyttivät Chávezin hallintoa lukusia kertoja Kolumbian FARC-sissien tukemisesta. Chávez tyrmäsi johdonmukaisesti väitteet.

Myöhemmin monet riippumattomat kansainväliset tahot ovat huomauttaneet, ettei Venezuelan hallituksen ja FARC:in yhteydenpidosta ole koskaan ollut luotettavia todisteita.

Lähteet: BBC, Wikipedia, Guardian, Los Angeles Times, Reuters, AFP

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme