Mainos
Mainos

Iran ei lopeta uraanin rikastamista

Iranin ydinvoimaohjelmalla on jo vuosikymmenien historia. Länsimaat epäilevät Irania oman ydinaseen rakentamisesta. YK:n turvallisuusneuvosto ja Yhdysvallat ovat asettaneet Iranille talouspakotteita ydinohjelman takia.

Iranin ydinvoimaohjelmaan liittyvät epäilyt voidaan ratkaista vain YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAE:n kanssa. Näin toteaa Suomessa vieraileva Iranin varaulkoministeri Seyed Abbas Araghchi. Toisin kuin YK:n turvallisuusneuvosto, IAEA on ainoa uskottava yhteistyötaho ydinohjelmakysymysten käisttelemiseksi, Araghchi määrittelee.

Araghchi, joka oli suurlähettiläänä Suomessa joulukuusta 1999 syksyyn 2003, esitteli Iranin kantoja aiemmin päivällä Eduskunnassa ja ulkoministeriössä.

Araghchin mukaan Iran ei lopeta uraanin rikastamista. Iranilla on jo nyt kyky, laitteet ja tietotaitoa rikastamiseen, joten osaamisen alasajossa ei ole mitään järkeä, varaulkoministeri toteaa.

- Nyt on tärkeää saada IAEA:n kanssa aikaan puitteet, joiden mukaan Iran voi (rikastaa uraania) ja IAEA voi valvoa että kaikki toimii rauhanomaisesti.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja sen johtaja Mohamed ElBaradei.

Länsimaat epäilevät Irania oman ydinaseen rakentamisesta. Yhdysvallat ei ole sulkenut kokonaan pois mahdollisuutta pommittaa Iranin ydinlaitoksia epäillyn hankkeen estämiseksi. Iran toisti Araghchin suulla, että Teheranin tavoite on puhtaasti rauhanomainen ja tähtää maan energiatarpeiden tyydyttämiseen.

- Ydinaseet eivät kuulu Iranin turvallisuusdoktriiniin koska ne vain kiihdyttäisivät ydinasevarustelua alueella, ne ovat hyödyttömiä nykypäivänä eivätkä toisi meille turvaa, varaulkoministeri sanoo.

IAEA:n tarkastajat eivät ole kyenneet vahvistamaan, että Iranilla ei ole salaista ydinpommiohjelmaa, mutta eivät ole myöskään löytäneet sellaisesta todisteita.

Iranin ja IAEA:n "työsuunnitelma"

Iran ja IAEA sopivat elokuussa karkean, tämän vuoden lopulle ulottuvan "työsuunnitelman", jonka puitteissa järjestö ja Teheran pyrkivät selvittämään Iranin ydinohjelman aiemmin herättämät epäselvyydet. Jos Iran rikkoo lupauksensa, se vaarantaisi kaiken luottamuksen, IAEA:n johtaja Mohammed ElBaradei sanoi tänään Wienissä.

ElBaradei torjui samalla yhdysvaltalaisten poliitikkojen ja median syytökset, että Teheran vain pelaa aikaa. ElBaradei kehotti kärsivällisyyteen ja sanoi, että tarkastukset Iranissa ovat välttämättömiä.

- Toisaalta Iran rikastaa (uraania) ilman että voimme suorittaa vaadittuja määrätietoisia tarkastuksia...toisaalta kuulen sotarumpujen ääniä heiltä, joiden mielestä ratkaisu on Iranin pommittaminen.

IAEA joutui Washingtonin hampaisiin jo ennen Irakin sotaa liittyen järjestön tarkastuksiin Irakissa.

Kyse on myös Iranin sisäisestä valtataistelusta. Pragmaatikot kuten entinen presidentti Akbar Hashemi Rafsanjani haluavat edetä ydinkysymyksessä varoen, toisin kuin ideologis-populistinen presidentti Mahmud Ahmadinejad.

Iranin ydinvoimaohjelmalla on itse asiassa jo vuosikymmenien historia. Sitä ryhdyttiin rakentamaan Yhdysvaltain tukeman diktaattorin, shaahi Reza Pahlavin valtakaudella 1950-luvun lopulla.

Kuinka monta sentrifugia?

Iranilla on kansainvälisen ydinsulkusopimuksen mukaan oikeus valmistaa matalarikasteista ydinpolttoainetta energiatarpeisiinsa. Presidentti Ahmadinejad kehui vajaa viikko sitten, että Iranilla on jo 3 000 sentrifugia joissa rikastaa uraania. Teoriassa nämä sentrifugit voisivat vuodessa tuottaa polttoainetta yhteen pommiin.

Ydinvoimala Iranissa.

Iranin mukaan se haluaa pystyttää IAEA:n tutkijoille avoinna olevaan Natanzin ydinvoimalaan kaikkiaan 54 000 sentrifugia. IAEA kertoo, että Iranilla on tällä hetkellä toiminnassa vain 2 000 sentrifugia, ja että maan ydinohjelman vauhti on viime kuukausina hidastunut, teknisistä tai poliittista syistä.

Yhdysvaltalaisen Council on Foreign Relations -aivoriihen tutkijan Gary Samoren mukaan Iranin sentrifugit toimivat huonosti, ja kymmenientuhansien sellaisen rakentamiseen menee 5-10 vuotta.

Pakotteet hyödyntävät Aasian maita

YK:n turvallisuusneuvosto ja Yhdysvallat ovat asettaneet Iranille talouspakotteita ydinohjelman takia. Mikäli turvallisuusneuvosto päättää lisäpakotteista, Iranin hallituksen "olisi vaikea selittää kansalaisilleen, miksi sen enää pitäisi tehdä yhteystyötä IAEA:n kanssa pakotteiden ja painostuksen alla", varaulkoministeri Araghchi sanoo.

Pakotteet ovat jo vaikeuttaneet iranilaispankkien toimintaa Euroopassa. Ne myös haittaavat sijoituksia maahan ja yksityisyrityksien toimintaa Iranissa, mutta lisäävät valtion otetta taloudesta. Euroopassa on kulissien takana nuristu pakotteista, sillä tilanne avaa mahdollisuuden Kiinalle, Venäjälle, Turkille ja Keski-Aasian maille ja niiden yrityksille lisätä kauppaa Iranin kanssa tavaroista raaka-aineisiin. Iranissa keskeinen este öljy- ja maakaasusektorin kehittämiselle on energiaraaka-ainetuotannon infrastruktuurin kunto, ei kumppaneiden puute.

Pitäisikö Iranin kanssa neuvotella?

Moni Euroopan Unionin jäsenmaa haluaisi käydä kauppaa Iranin kanssa. Toisin kuin Yhdysvallat, EU ei halua kaataa Iranin nykyhallintoa, mutta Bryssel vaatii Irania mm. noudattamaan ihmisoikeuksia ja ydinkysymyksessä turvallisuusneuvoston päätöksiä.

Teheran ja Washington ovat vihoitelleet toisilleen lähes 30 vuotta, vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta saakka. Vasta tänä vuonna maiden edustajat istuivat virallisesti saman pöydän ääreen tosin vain Irakin konfliktin yhteydessä.

Yhdysvaltain presidentinvaalikampanjan kiihtyessä ehdotukset suhteiden parantamiseksi Iraniin merkitsisivät kandidaateille poliittista itsemurhaa. Jotkut yhdysvaltalaistutkijat kuitenkin esittävät, että nyt olisi aika kääntää sivua historiankirjassa.

Professori Vali Nasr Yhdysvaltain laivaston yliopistotason oppilaitoksesta ja tutkija Ray Takeyh Council on Foreign Relations-aivoriihestä väittävät, että Iranin etu on vakaa Lähi-itä, ja että maa hakee vaikutusvaltaansa nykyisissä valtarakenteissa. Yhdysvaltain tulisi olla kärsivällinen, sen pitäisi rikkoa epäluottamuksen muuria ja muuttaa perusteellisesti diplomatiansa sisältöä ja tyyliä. Washingtonin pitäisi ehdottaa Teheranille dialogia ilman ennakkoehtoja.

Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad.

Takeyh muistuttaa, että Ahmadinejadin politiikka ei poikkea sisällöltään edeltäjiensä linjasta. Käytäntö on ohittanut ideologian presidentin Israel-mölinästä huolimatta.

- Teheran ei halua pyyhkiä Israelin maan pinnalta, vaan käyttää näitä iskulauseita kerätäkseen ylistystä arabimaiden kansalaisilta.

Takeyhin mukaan Yhdysvaltain suunnanmuutos olisi kuitenkin mahdollista vasta, kun Ahmadinejad on jättänyt poliittisen näyttämön.

(MTV3-Janne Hopsu)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme