Mainos
Mainos

Itä-Timorin vaali rauhallinen - tuloksista kaaos

Itä-Timorin pääsiäisenä pidettyjen presidentinvaalien tuloksista on vieläkin epäselvyyttä. Vaalien ääntenlaskennassa on esiintynyt suuria epäselvyyksiä. Vaalin kaikki ehdokkaat vaativatkin äänten uudelleenlaskentaa.

Vaalikomission ensimmäisen ilmoituksen mukaan toukokuun toiselle kierrokselle selvisivät valtapuolue Fretiliniä edustava parlamentin puhemies Fransisco Guterres ja luopuvan presidentti Xanana Gusmaon tukema nykyinen pääministeri ja vuoden 1996 rauhanobelisti Jose Ramos-Horta, joka on puolueisiin sitoutumaton ehdokas.

Vaalissa oli kahdeksan ehdokasta, joista kuusi – Ramos-Horta mukaan lukien- vaativat äänten uudelleen laskemista. Alun perin ehdokkaista Ramos-Horta vaati presidentinvaalia YK:n järjestettäväksi. Nyt hän vaatii kansainväliselle yhteisölle näkyvämpää roolia vaalien toisella kierroksella rehellisen tuloksen varmistamiseksi.

Äänestysprosentin ennustettiin vaalipäivänä kipuavan jopa 90:een. Ääntenlaskun loputtua sen ilmoitettiin olevan 69. Vaalien kotimaiset ja ulkomaiset tarkkailijat eivät tähän näkemänsä perusteella usko. Toisaalta 30 prosenttia annetuista äänistä hylättiin. Tämän sanottiin johtuvan siitä, etteivät kaikki äänestäjät olleet selvillä siitä miten äänestyslipuke piti merkitä.

Ääniä enemmän kuin asukkaita

Myöhemmin Itä-Timorin toiseksi suurimmassa kaupungissa Baucaussa sanottiin annetun 300 000 ääntä, vaikka äänioikeutettuja siellä oli vain hieman yli 100 000. Kaikkiaan äänioikeutettuja oli 520 000, Vaalikomission puheenjohtaja Martinho Gusmao sanoo vaalivirkailijoiden tehneen vaalitoimituksessa suuria virheitä ja äänestäjien olleen usein tietämättömiä miten heidän piti äänensä antaa.

Aluksi Gusmaon komissio hylkäsi ehdokkaiden vaatimuksen uudesta laskennasta, mutta sittemmin hän sanoi tilanteen olevan vaikea ja harkitsee asiaa uudelleen. Gusmao´a arvosteltiin vaalin edellä siitä, että riippumattoman komission puheenjohtajana hän asettui tukemaan Demokraattisen puolueen (PD) ehdokas Fernando Araujoa, joka tuli ensimmäisten tulosten mukaan vaalissa kolmanneksi 21 prosentin osuudella. Guterresin osuudeksi ilmoitettiin 29 ja Ramos-Hortan 23. Araujo syytti Fretiliniä äänestäjien pelottelusta ja uhkailusta. Valtapuolue taas syytti paikallista mediaa ja katolista kirkkoa sitä vastaan asettumisesta.

Itä-Timorin tilanne on viimeisen vuoden ajan ollut hyvin epävakaa. Viime keväänä maan poliittiset erimielisyydet ja eri instituutioiden väliset epäluulot kärjistyivät äärimmilleen ja johtivat maan armeijan ja poliisin välisiin ja sisäisiin yhteenottoihin, joissa kymmenet ihmiset menettivät henkensä.

Toimettomien ja kouluttamattomien nuorisojoukkojen alettua terrorisoimaan pääkaupunki Dilin katuja, kutsuivat presidentti Gusmao ja Itä-Timorin hallitus pääosin australialaisista koostuneet rauhanturvajoukot luomaan järjestystä kaaokseen. Myöhemmin YK päätti perustaa Itä-Timorille 1600 hengen vahvuisen poliisimission, jonka toimikausi jatkuu vuoden 2008 helmikuuhun.

Monien Itä-Timorin kansalaisjärjestöjen mielestä maahan tarvitaan YK:n siviilikriisinhallintaa tukemaan demokratian ja avoimen hallinnon kehittämistä sekä vahvan kansalaisyhteiskunnan muodostumista. Lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat tämän YK:ssa estäneet. Turvaneuvoston viime syksyn kokouksessa EU- puheenvuoron käyttänyt Suomen YK- lähettiläs Kirsti Lintonen vaati Itä-Timorille siviilikriisinhallintaa, mutta käytännössä EU ei ole korkean edustaja Javier Solanan johdolla tehnyt mitään asian konkretisoimiseksi.

Öljytuloja odotettavissa

Itä-Timor alkaa tulevina vuosina saamaan lisääntyviä tuloja Timorin meren öljyn ja kaasun hyödyntämisestä. Vuonna 2002 YK:n johdolla itsenäistyneen valtion asukkaista puolet on työttöminä ja puolet lapsista aliravittuja, Siksi kaasu- ja öljyrahaa tarvittaisiin laajoihin sosiaalisiin ja koulutuksellisiin ohjelmiin. Monet kuitenkin pelkäävät ettei Itä-Timor pysty hallitsemaan yli valtion vuosittaisen budjettitarpeen ylittäviä tuloja. Seurauksina pelätään olevan mm. korruption ja käsistä ryöstäytyvän inflaation USA:n dollaria valuuttanaan käyttävässä maassa. Sen hintataso on jo nyt liian korkea väestölle, josta yli puolet yrittää saada toimeentulonsa maataloudesta.

Vuonna 1999 Indonesian armeijan miehittämän Itä-Timorin asukkaat äänestivät YK-vaalissa itsenäisyyden puolesta. Tätä ennen alle miljoonan asukkaan kansakunnasta arviolta kolmasosaa oli kohdannut miehityksen ajan verisissä ja traumaattisissa olosuhteissa väkivaltainen kuolema. Itsenäisyysäänestyksen jälkeen Indonesian armeija ennen poistumistaan tuhosi lähes koko Itä-Timorin maan tasalle.

(MTV3-Kalle Sysikaski)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme