Mainos
Mainos

Itämeren turvallisuus esillä Varsovassa

Venäjä on ottanut Puolan tulevan jäsenyyden Natossa niin vakavasti, että se haittaa maiden puhevälejä. Tämä tuli selvästi ilmi eilen Varsovassa alkaneessa Itämeren maiden turvallisuutta pohtivassa konferenssissa, johon Venäjältä ei osallistunut ainoatakaan korkean tason poliitikkoa tai virkamiestä.

Pohjoismais-puolalaiseen kokoukseen osallistuu parisataa henkeä kymmenestä Itämeren maasta ja kansainvälisistä järjestöistä. Heidän joukossaan on korkea-arvoisia virkamiehiä ja hallitustensa edustajia mm. Liettuasta, Latviasta, Ruotsista ja Suomesta. Tapahtuman järjestää Pohjoismaiden turvallisuuspoliittinen foorumi yhteistyössä Puolassa toimivan kansainvälisten suhteiden instituutin kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaa Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi (Stete).

Järjestäjät yrittivät saada paikalle mm. Venäjän puolustusministeri Jevgeni Primakovin. Venäjältä osallistui konferenssiin ainoastaan muutamia politiikan tutkijoita. Venäläisdelegaatiossa oli mm. Kaliningradin yliopiston rehtori Gennadi Fedorov, joka puhuu Kaliningradista venäläisenä saarekkeena Baltian alueella. Seuraava Itämeren maiden turvakokous on tarkoitus järjestää kahden vuoden päästä Kaliningradissa, joka on merkittävä turvallisuuspoliittinen ongelma Itämeren alueella.

Liettuakin etsii avainta Natoon

Paitsi Venäjän ja Puolan huono suhde, myös Venäjän ja Baltian maiden keskusteluyhteyden heikkous tuli selvästi ilmi Varsovassa tänään. Steten puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen totesi, että Baltian ja Venäjän vuoropuhelu on nyt kuitenkin rauhallisempaa kuin kaksi vuotta sitten Pietarissa järjestetyssä turvakokouksessa. Kiljusen mukaan balttien ja venäläisten suhde on muuttumassa keskusteluksi eikä pelkkien jyrkkien mielipiteiden esittämiseksi.

Turvakokous onkin foorumi, jossa tutkijat ja poliitikot voivat esittää vapaasti mielipiteitään sitoutumatta valtioiden virallisiin turvallisuuspoliittisiin kannanottoihin. Esimerkiksi Liettuan ja Puolan viralliset suhteet ovat nykyisin jokseenkin kunnossa, mutta konferenssissa esitetyissä puheenvuoroissa tuli kuitenkin ilmi säröjä, jotka kilpajuoksu Natoon sekä vähemmistökansojen ongelmat molemmissa maissa ovat aiheuttaneet. Liettuan Nato-lähettiläs Linas Linkevicius sanoi, että myös Liettuan turvallisuuspoliittisena tavoitteena on Nato-jäsenyys ja parhaillaan maa etsii avainta sisäänpääsyyn.
-Toivottavasti avain ei ole Kremlissä, totesi Linkevicius.

Jakamaton turvallisuus

Itämeren maiden keskustelussa on ongelmana se, että uudet demokratiat näkevät asian sotilaspoliittisena kysymyksenä, mutta esimerkiksi Suomi pitää jatkuvasti esillä laajan turvallisuuden käsitettä. Se kattaa valtioiden turvallisuuden lisäksi myös kansalaisten turvallisuuden. Suomi korostaa puheenvuoroissaan jakamattoman turvallisuuden käsitettä, jolloin jokaisen valtion tekemät turvallisuusratkaisut edistävät koko alueen ihmisten turvallisuutta. Samoilla linjoilla on myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj.

Konferenssin avannut Suomen oikeusministeri Kari Häkämies painotti puheessaan pohjoista ulottuvuutta, jonka Suomi pyrkii saamaan osaksi EU-politiikkaa. Pohjoinen ulottuvuus sisältää paitsi tavanomaisen turvallisuuspolitiikan myös kaupan ja koulutuksen Pohjoisen Jäämeren ja Itämeren eteläosien välisissä maissa. Suomen idea sai laajan kannatuksen kokouksessa, joka päättyy huomenna.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme