Mainos
Mainos

Itävalta voi kasvattaa Kreikka-tukia - konkurssi kalliimpi

Vahvasta populistioppositiosta huolimatta Itävallan hallituspuolueissa on valmiutta lisätä Kreikalle annettavaa tukea. Wienissä pelätään, että Kreikan konkurssi tulee joka tapauksessa kaikille kalliimmaksi kuin maan pitäminen osana euroaluetta.

Itävaltaa rasittavat euroalueen velkakriisin ohella Itä-Eurooppaan ja erityisesti Unkariin liittyvät riskit.

Kreikan lisätuki voi johtavien itävaltalaisten hallituspoliitikkojen mukaan tarkoittaa joko sitä, että euromaat mitätöivät osan Kreikalle myöntämistään lainoista tai että pysyvän vakausmekanismin pääomapohjaa vahvistetaan.

- Me lähdemme edelleen siitä, että Kreikka kannattaa kaikesta huolimatta yrittää pitää osana euroaluetta, Itävallan hallitusrintamaan kuuluvan keskustaoikeistolaisen ÖVP-puolueen parlamenttiryhmän puheenjohtaja Karlheinz Kopf vahvistaa MTV3:lle Wienissä.

Toivoton tapaus

Eri puolilla euroaluetta sekä ekonomistit että poliitikot ovat enemmän ja vähemmän epäsuorasti antaneet ymmärtää, että Kreikka on jo ”toivoton” tapaus, jota on mahdoton pitää osana rahaliittoa.

Näitä asiantuntijoita riittää myös Itävallassa. Toisaalta sekä talousviisaat että poliitikot varoittavat Kreikan hallitsemattoman konkurssin seurauksista. Itävallassa ollaan erityisen huolissaan siitä, että Kreikka vetää suohon myös Italian, joka on Itävallan toiseksi tärkein kauppakumppani.

- Kreikkaa on tuettava, koska hallitsemattoman romahduksen aiheuttamat kustannukset olisivat huomattavasti suurempia. Me emme varmasti voi välttää laajempaa velkojen mitätöimisestä. Pelkkä vakausmekanismien ja rahastojen vahvistaminen ei riitä, Karlheinz Kopf luettelee.

Samoilla linjoilla ovat myös liittokansleri Werner Faymannin johtamat sosiaalidemokraatit.

- On aivan selvää, että on halvempaa tukea Kreikkaa, kuin antaa kriisin levitä, SPÖ:n parlamenttiryhmä finanssiasiantuntija Jan Krainer tähdentää.

EKP voi puuttua peliin

Krainerin mukaan euromaat ovat viimeaikaisilla ratkaisuillaan edenneet oikeaan suuntaan. Uuden taloussopimuksen ansiosta jatkossa kriisitilanteessa on mahdollista saada vaikeuksissa oleville euromaille pääomia helpommin.

- Se on koko taloussopimuksen idea. Kun meillä on todella sitovat säännöt, voidaan katsoa, millä keinoilla rahoitus hoidetaan. Se voidaan hoitaa euromaiden yhteisillä joukkolainoilla tai Euroopan keskuspankki voi hoitaa sen suoraan. On enemmän makuasia, ja tekninen kysymys, mikä näistä valitaan, Krainer jatkaa.

Itävallan talous on viime vuosina menestynyt Saksan imussa erinomaisesti. Viime vuonna maan kansantuote kasvoi 3,4 prosenttia eli enemmän kuin Saksan. Silti Itävallassa kannetaan huolta ulkoisista riskeistä, ennen muuta euroalueen tilanteesta, mutta myös Unkarista.

Luotto Unkariin mennyt

Euroalueen velkakriisin hermostuttamat rahoitusmarkkinat ovat menettäneet luottamuksensa pääministeri Viktor Orbánin hallituksen kykyyn tasapainottaa Unkarin talous. Maa on joutunut maksamaan pitkistä lainoistaan jopa 10 prosentin korkoa.

Tilanne on kärjistynyt niin pahaksi, ettei Unkari selviä ilman IMF:n ja EU:n lisätukea, jota pitäisi saada viimeistään loppukeväästä. Kyse on arviolta 4-5 miljardin euron lisälainasta

Orbánin hallitus on kuitenkin säätänyt nipun lakeja, joilla muiden muassa rajoitetaan muiden muassa keskuspankin itsenäisyyttä ja tuomioistuinten riippumattomuutta. Sekä EU että IMF näiden ratkaisujen peruuttamista ehtona lisälainoille. Ilman uutta tukipakettia Unkari voi ajautua vararikkoon tai ainakin sen on yhä vaikeampaa saada markkinoilta rahaa järkevään hintaan.

Itävallalle Unkarin notkahtaminen olisi myrkkyä. Maan pankeilla on naapurimaasta noin 40 miljardin saatavat. Jos iso osa näistä lainoista muuttuu luottotappioiksi, Itävaltaa voi ajautua joidenkin markkina-asiantuntijoiden mukaan vakavaan pankkikriisin.

Riskiä liioitellaan

Unicredit-ryhmään kuuluvan Bank Austrian pääekonomistin Stefan Bruckbauerin mukaan Itävallan Unkari-riskistä on kuitenkin annettu liian synkkä kuva.

- Unkarin valtion suurin velkoja on belgialainen pankki. Toisena on unkarilainen ja kolmantena saksalainen. Itävaltalaiset pankit ovat viime vuosina olleet pikemminkin varovaisia suhteessa Unkarin valtioon, Bruckbauer erittelee.

- Ilman muuta se olisi isku, jos Unkari romahtaisi, mutta mitään vakavaa pankkikriisiä Itävallassa ei silti tarvi pelätä, hän lisää.

Unkarin entinen valtiovarainministeri Peter Oszkó pitää selvänä, että Orbánin hallitus vetää takaisin arvostelua herättäneet päätökset.

- Muut vaihtoehtoa ei ole. Hallituksella ei ole varaa menettää tätä IMF:n ja EU:n tukea, jolla markkinoiden luottamus palautetaan, Oszkó sanoo MTV3:lle Budapestissa.

Unkarin talous notkahti pahasti vuosien 2008-2009 finanssikriisin aikana. Pelkästään vuonna 2009 kansantuote kutistui seitsemän prosenttia. Maa olisi jo tuolloin ajautunut konkurssiin ilman IMF:n ja EU:n tuolloin myöntämää 20 miljardin euron hätälainaa.

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme