Mainos
Mainos

Kanarian saarilla pakolaiskriisi on enää vain muisto – mutta siirtyikö ongelma toisaalle?

Vielä 10 vuotta sitten Kanariansaarille saapui laittomasti yli 30 000 Eurooppaan pyrkijää vuodessa, mutta sittemmin veneiden tulo on loppunut liki täysin. Kanarialta onkin toivottu oppia Välimeren pakolaiskriisin ratkaisemiseen.

Kanariaa ja Afrikkaa erottaa lyhimmillään vain 100 kilometrin merimatka. Ihmisiä on saapunut saarille laittomasti enenevissä määrin 1990-luvulta lähtien.

Tulijoiden määrää kasvattivat muun muassa Afrikan konfliktit, rannikon kalansaaliiden väheneminen sekä rakennusbuumia eläneen Espanjan vetovoima. Kansainvälisen rauhaninstituutin IPIn raportin mukaan Espanjassa pystyi 2000-luvun puolivälissä tienaamaan kahdessa viikossa summan, joka vastasi vuoden palkkaa Malissa tai Guineassa.

Huippuvuosi koettiin 2006, jolloin Kanarialle tuli liki 32 000 ihmistä yli 500:lla veneellä. Julkisuudessa puhuttiin pakolaiskriisistä ja maailmalle levisi kuvia, joissa turistit juottivat rannalla vesipulloistaan merimatkan näännyttämiä ihmisiä.

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi, että samana vuonna ainakin 6 000 ihmistä hukkui merimatkalla.

Espanja valvomaan muiden rajoja

Espanja vastasi lisäämällä partiointia merellä, mihin se sai apua Euroopan raja- ja merivartiovirastolta Frontexilta. Las Palmasiin perustettiin koordinaatiokeskus keräämään tiedustelutietoa ihmissalakuljettajista Länsi-Afrikassa.

Lisäksi Espanja solmi Mauritanian ja Senegalin kanssa sopimukset niiden kansalaisten palauttamisesta kotimaihinsa. Maat myös antoivat Espanjalle oikeuden valvoa rannikoitaan.

– Kaikki muuttui, kun Mauritania ja Senegal tulivat mukaan sopimuksiin, joilla pystyttiin järjestämään yhteispartioita ja kontrolloimaan mafioita ja siirtolaisten liikkeitä, kertoo koordinaatiokeskuksen johtaja Lorenzo Barez.

Saarille laittomasti saapuneiden määrä putosi jo seuraavana vuonna puoleen. Vuonna 2010 heitä oli enää alle 200, ja määrä on pysynyt alle tuhannessa per vuosi siitä lähtien.

Myös yrittäjien määrä on laskenut. Vuonna 2006 viranomaiset pysäyttivät yli 4 000 ihmistä, jotka pyrkivät veneellä Afrikasta Kanarialle. Vuonna 2010 heitä oli enää alle 400.

Samaan aikaan iski kansainvälinen talouskriisi ja Espanjan kiinteistökupla puhkesi. Se vaikutti dramaattisesti tulijoiden työllistymismahdollisuuksiin: kun vuonna 2006 Espanjan työttömyysaste oli yhdeksän prosenttia, vuonna 2013 se oli noussut jo 27 prosenttiin.

Mallia ei voi monistaa Välimerelle

Yhteistyö Espanjan ja Länsi-Afrikan maiden välillä jatkuu. Senegalin, Mauritanian ja Guinea-Bissaun rannikkovartiostot saavat tukea Espanjan viranomaisilta. Eurooppaan pyrkivistä suurin osa yrittääkin nykyisin Välimeren yli.

IPIn mukaan Kanarian malli ei ole noin vain monistettavissa Välimerelle. Siellä tulijoiden määrä on moninkertainen ja kriisi paljon monisyisempi. Maiden välistä yhteistyötä vaikeuttaa myös se, että kriisin keskiössä oleva Libya on romahtanut valtio.

Barez korostaa, että suurin osa Kanariansaarille saapuneista oli parempaa elämää etsineitä siirtolaisia. Välimeren yli pyrkijöistä suuri osa tulee oloista, jotka oikeuttavat heidät pakolaisasemaan.

– Kanariansaarten lopputulos on hyvin positiivinen. On kuitenkin muistettava, että emme ole pysäyttäneet muuttoliikettä, olemme vain saaneet sen hallintaan. Ja aina kun yhden reitin saa tukittua, lähes aina jokin uusi reitti aukeaa, hän sanoo. 

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme