Mainos
Mainos

Kansanedustajat perehtyivät E-Afrikkaan

Etelä-Afrikassa vierailulla oleva eduskunnan valtuuskunta tutustui torstaina perusteellisesti maan parlamenttiin. Suomalaiset kansanedustajat tapasivat kansalliskokouksen naispuolisen johdon, puhemies Frene Ginwalan ja varapuhemies Baleka Kgositsilen. Keskustelukumppaneina oli lisäksi useita parlamentin hallinnon ja valiokuntien edustajia.

Valtuuskunta johtava puhemies Riitta Uosukainen (kok.) piti kahden erilaisen maan kansanedustuslaitoksen vertailua mielenkiintoisena. Suomessa on pitkään toiminut vakiintunut eduskunta, mutta Etelä-Afrikassa on ensimmäinen demokraattisesti valittu parlamentti vasta aloittanut toimintansa.

Uosukaisen mielestä meidän eduskuntaamme arvo nousee tavattomasti, kun huomaa, miten vakiintuneesti sen järjestelmä toimii ja miten hyvin suomalaiset kansanedustajat on koulutettu.

Eduskunnan valtuuskunnat ovat voineet Uosukaisen mukaan eri puolille suuntautuneilla matkoillaan näyttää toimivan parlamentarismin mallia. Esimerkiksi Etelä-Afrikasta on vierailuja tapahtunut myös toiseen suuntaan.

Lähestyvät vaalit tuovat maan poliittiseen elämään lisää herkkyyttä ja nostavat jännitystä myös parlamentin toiminnassa. Valkoisen vallan aikana mustilla ei ollut asiaa parlamenttiin edes palvelustehtäviin. Vuoden 1994 vaalien jälkeen vaakaa on heilautettu rajusti toiseen suuntaan: tavallisen kansan vaikutusmahdollisuus lainsäädäntöön on kirjattu perustuslakiin.

Rajoja koetellaan nyt avoimuudella. Istuntolehterillä ja valiokuntien kokouksissa voi olla läsnä käytännöllisesti katsoen kuka tahansa. Pukeutumissäännöistä on luovuttu, jotta köyhätkin ihmiset voisivat käydä parlamentissa.

Voimavaroja koettelee kuitenkin byrokratia. Yhdeksällä maakunnalla on lainsäädäntövaltaa, joten 400-jäsenisen kansalliskokouksen lisäksi lakiesitykset kulkevat myös 90-jäsenisen provinssien neuvoston läpi.

Hallintokoneisto on monimutkainen, valiokuntia on liikaa ja niissä saattaa parhaimmillaan olla jopa 50 jäsentä. Parlamentin menoista vähintään viidesosa uppoaa palkkoihin.

Kuukauden kieli kaventaa koulutuskuilua

Omat murheensa aiheuttavat myös maan 11 virallista kieltä. Työkielenä on englanti, jota kaikki eivät osaa. Ongelmaa on pyritty helpottamaan valitsemalla englannin rinnalle aina yhden kuukauden ajaksi "kuukauden kieli", jolla keskustelu sujuu aiempaa helpommin.

Valtapuolue ANC:tä edustava puhemies Ginwala kertoi, että korruptioyhteiskunnassa on oman edun tavoittelua koskevia syytteitä sälytetty myös parlamentaarikkojen niskaan. Johtavassa asemassa olevien matkusteluun ja kestitykseen käytettäviä varoja ei juuri valvota.

Valtion virasto ei anna tietoja toiselle virastolle, mikä vaikeuttaa korruption kitkemistä. Hallinnossa piileskelee aavetyöntekijöitä, koska jotkut virkamiehet pitävät tapanaan nostaa palkkasekkinsä ja muitakin etuja monista tehtävistä.

Parlamentin virkamiesjohto esitti Uosukaiselle osanottonsa kuultuaan, etteivät puhemiehet saa Suomessa sen parempaa palkkaa kuin riviedustajatkaan. Etelä-Afrikassa ansiot on porrastettu työtehtävien mukaan.

Keskipalkka liikkuu suomalaisella tasolla eli vajaassa 22000 markassa, Etelä-Afrikan oloissa se on huikea summa.

Varapuhemies Kgositsilen avustajat merkitsivät tarkasti muistiin tiedon, jonka mukaan suomalaiset kansanedustajat saavat valtiolta käyttöönsä henkilökohtaisen tietokoneen sekä kotiin että työhuoneeseen. Siihen on vielä pitkä matka Etelä-Afrikassa. Myös kansanedustajien koulutus on vielä kehittelyn asteella.

Toistaiseksi se on keskittynyt määrättyjen valiokuntien jäsenille annettavaan tietoon sellaisista erikoisaloista kuin teknologia, kaivostoiminta ja energiantuotanto.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme