Mainos

Karjan röyhtäilemä metaani on merkittävä ilmaston lämmittäjä – "Märehtijät ovat maatalouden suurin päästölähde"

Ilmaston lämpenemisen myötä karjan ruuaksi käytettävien rehukasvien viljely vaikeutuu monilla alueilla. Kun karjalle tarjotaan huonosti sulavaa, paljon kuitua ja vähän proteiinia sisältävää ravintoa, metaanipäästöt kasvavat. Tutkijat ovatkin jo huolissaan karjankasvatuksen tuottamien metaanipäästöjen lisääntymisestä.

Karjankasvatus kuivuudesta kärsivillä alueilla on jo nyt hankalaa eikä ilmaston lämpeneminen ainakaan helpota tilannetta. Sen lisäksi, että karjankasvatus kärsii ilmastonmuutoksesta, se myös kiihdyttää sitä.

Lehmät, lampaat ja vuohet päästelevät

– Maatalous tuottaa noin 15 prosenttia ihmistoiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Suurin päästölähde on märehtivä karja eli lehmät, lampaat ja vuohet, jotka tuottavat runsaasti metaania, selittää tutkijatohtori Mark Lee Kew Gardensin kasvitieteellisestä puutarhasta.

Metaani on yli 20 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu. Sitä syntyy lehmien, lampaiden ja vuohien ruuansulatuksessa, kun ne märehtivät. Metaania syntyy vähemmän, jos rehu on helposti sulavaa ja proteiinipitoista.

Huonosti sulava ravinto lisää päästöjä

Kuivilla alueilla karjan ruuaksi on tarjolla useimmiten vain runsaskuituista ja vähän proteiinia sisältävää ravintoa, jonka sulatus tuottaa enemmän metaanipäästöjä. Ilmaston lämpenemisen myötä ravinnon laatu huononee entisestään.

– Havaitsimme, että kun lämpötila nousee, rehukasvit muuttuvat sitkeämmiksi. Se aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa, kun lämpötilat kohoavat. Rehukasvit sitkistyvät ja muuttuvat huonommin sulaviksi, huomauttaa Mark Lee.

Tutkijat ehdottavat uusia ravintokasveja

Lihan kulutus on kasvussa erityisesti Aasiassa ja Afrikassa, samoilla alueilla, joita ilmastonmuutos pahiten koettelee. Kasvavien metaanipäästöjen ongelmaa ei siis voi ratkaista vähentämällä karjankasvatusta kyseisillä alueilla.

Tutkijat ehdottavatkin ratkaisuksi uusia ravintokasveja.

– Jos voimme istuttaa ravinnepitoisempia rehukasveja ja kasveja, jotka ovat paremmin sopeutuneita muuttuviin olosuhteisiin, se on paras keinomme muuttaa karjankasvatusta kestävämmäksi näilla alueilla, pohtii Lee.

Maailman metaanipäästöistä puolet on peräisin ihmisen toiminnasta, esimerkiksi karjankasvatuksesta ja riisin viljelystä. Toinen puoli tulee luonnollisista lähteistä kuten soilta ja vesistöjen pohjakerroksista.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.

Hyvä asiakkaamme, tarjotaksemme teille entistä parempaa palvelua olemme päivittäneet MTV:n palveluiden käyttöehtoja. Voitte perehtyä ehtoihin, jotka ovat saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/kayttoehdot