Mainos
Mainos

Kiinan kuristusote Tiibetistä tiukkenee

Kiina on kiristänyt otettaan Tiibetistä viime vuoden aikana. Tiibetiläisiä pakolaisia saapuu yhä enemmän naapurimaahan Nepaliin, ja monet ovat erittäin huonossa kunnossa. Suurin osa pakolaisista on nuoria, joilta on Tiibetissä evätty koulutus, työmahdollisuudet tai pääsy luostareihin. Monille pakolaisuus merkitsee myös eroa perheistään.

-Kaikkia tiibetiläisiä vainotaan. Kiinalaisten perusasenne tiibetiläisiä kohtaan on halveksunta, kertoo Tashi Namgyal, Tiibetin hengellisen johtajan Dalai Laman edustaja Nepalissa. Namgyal johtaa myös Nepalissa toimivaa tiibetiläispakolaisten vastaanottokeskusta. Namgyalin mukaan pakolaisten määrä on kasvanut sen jälkeen kun kiinalaisten sortotoimet kiristyivät viime vuoden puolivälissä. Uskonnollista vainoa on kiihdytetty mm. perustamalla uudelleenkoulutusleirejä ja asettamalla politrukkeja valvomaan munkkien toimia luostareissa.

-Munkit ovat johtaneet monia mielenosoituksia ja heitä painostetaan raskaasti. Munkkien määrä pyritään pitämään alhaisena, Namgyal sanoo. Hänen mukaansa pakolaisia tulee Nepaliin nykyisin 200-250 kuukaudessa. Olot ovat kovat varsinkin talvisaikaan, ja monien terveydentila on huono. -Äärimmäinen uupumus ja aliravitsemus on yleistä. Monilla on myös pahoja paleltumia, ja olemme joutuneet amputoimaan jäseniä. Suurin osa tulijoista on nuoria, sillä koko perheen on erittäin vaikeaa päästä lähtemään yhdessä.

Ei kehitystä Tiibetissä

Kiina on usein puolustellut hallintoaan Tiibetissä viittaamalla taloudellisten olojen kehittymiseen alueella. Tashi Namgyalin mukaan kehitys on vähäistä ja hyödyttää vain Tiibetiin asettuneita kiinalaisia. Tiibetiläisten keräämien lukujen mukaan maassa asuu nyt noin kahdeksan miljoonaa kiinalaista ja kuusi miljoonaa tiibetiläistä. -Kiinalaiset eivät ole toteuttaneet kehitystä, joka olisi hyödyttänyt tiibetiläisiä pitkällä aikavälillä. He pitävät esimerkiksi oluttehtaan perustamista suurena teollisena kehityshankkeena. Sillä pyritään kuitenkin vain saamaan tiibetiläiset juomaan, jotta heidän kansallistunteensa murenisi, Namgyal sanoo. Kiinalaiset ovat hänen mukaansa jo tuhonneet Tiibetin metsät ja ovat nyt mineraalivarojen kimpussa.

Kielen asemaa nakerretaan

Kiina sortaa tiibetiläisiä myös nakertamalla tiibetin kielen asemaa. Viranomaiset muuttivat äskettäin erittäin suositun historian kurssin yliopistossa kiinankieliseksi, vaikka suuri osa opiskelijoista ja opettajista on tiibetiläisiä. Päätöksen kummallisuutta lisää se, että kurssi pidetään yliopiston tiibetin kielen laitoksella. Tashi Namgyalin mukaan tiibetinkielistä opetusta annetaan enää jonkin verran koulujen ala-asteella, mutta käytännössä kaikki korkeamman asteen koulutus on kiinaksi.

Turhautuneisuus kasvaa

Dalai Lama on pyrkinyt saamaan Kiinan johdon neuvottelemaan laajemmasta itsemääräämisoikeudesta Tiibetille. Kiina on kuitenkin torjunut yritykset järjestelmällisesti. Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1989 saanut Dalai Lama vannoo tiukasti väkivallattomuuden nimiin, ja Tashi Namgyalin mukaan suurin osa tiibetiläisistä tukee häntä. -Tiibetissä on kuitenkin yksilöitä ja ehkä myös ryhmiä, jotka ovat jo valmiit väkivaltaan. Tällaiset tunteet ovat lisääntyneet viime vuosina, kun Kiina on jatkuvasti torjunut Dalai Laman erittäin maltilliset ehdotukset. Tiibetin pääkaupungissa Lhasassa räjähti joulupäivänä pommi, josta kiinalaiset ovat syyttäneet Dalai Laman tukijoita. Tashi Namgyal uskoo kuitenkin, että asialla olivat kiinalaiset itse. Namgyal sanoo olevansa pettynyt Tiibetin suurvalloilta saamaan vähäiseen tukeen.
(STT)

Kommentoi

Mainos

Käytämme palveluissamme evästeitä parantaaksemme palveluiden käyttökokemusta. Jatkamalla palvelun käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Tutustu päivitettyyn tietosuojakäytäntöömme